maanantai 26. tammikuuta 2015

Eikä se mitä sä sanot, vaan miten kauniiksi kaikki puetaan

Ensimmäisenä suuren suuri kiitos tsemppikommenteista ja sähköpostiviesteistä edelliseen postaukseen liittyen! Jokainen niistä on luettu ajatuksella useampaan kertaan läpi. Aina sosiaalista mediaa moititaan, mutta on siinä ne hyvätkin puolensa.

Täällä syksy vaihtui talveksi siis apeissa merkeissä. Minua väsyttää edelleen hirveästi enkä vieläkään nuku hyvin. Vaivun uneen suht helposti, mutta yöstä riippuen joko heräilen vähän väliä tai koko yö menee "valveunessa". Tiedättekö, mitä tarkoitan? Sitä, kun olevinaan nukkuu, mutta on kuitenkin jollakin tietoisuuden tasolla hereillä. Sitten kello jo soikin ja on aika nousta. Väsyttää niin paljon, että oksettaa.

Mun on viime aikoina tehnyt mieli kirjoittaa ja paljon, mutta tuntuu, ettei sana luista. Sopiiko siis, että lätkäisen alle kasan kuvia ja yritän selittää niistä jotain?



[1] Maailman rakkain pikkuveli, joka ei ole enää niin kovin pieni, vaan iso poika jo. Rökittää minut 6-0 sekä verbaalisesti että fyysisesti. [2] ... ja siinä sama veli ihka ensimmäisen sähkökitaransa kanssa. Voi sitä ilon ja riemun määrää, minkä ikioma soitin voikaan antaa!



[3 & 4] Matka mummolaan kävellen joulun välipäivinä. Täydellinen keli ja ihana Joensuu.


[5] Joulun herkkujen jälkeen iso lautasellinen kanasalaattia ja lasillinen maitoa - ah nam. [6] Tässä tämänhetkinen lempiruokani, tulinen kanakeitto. Jos olet mausteisen ruoan ystävä, niin suosittelen kokeilemaan! Ollaan tehty keittoa tämän ohjeen mukaan, mutta vähän varioiden. Itse tungen lähes joka ruokaan basilikaa ja niin myös tähänkin keittoon. Chilin määrällä voi säädellä keiton tulisuutta, me ollaan laitettu aina yksi kokonainen chili ja se on oikein sopiva määrä mun sytostaattihoitojen turruttamille makuhermoilleni. Yleensä nillitän aina, kun mikään ruoka ei maistu miltään ilman Tabascoa, mutta tähän sitä ei tarvita ;)



[7] Käytiin luistelemassa poikaystävän kanssa ja näin kivaa meillä oli. [8] Mun tonttu! Tulin yks päivä töistä kotiin ja mun meikkaus-/työpöydällä möllötti iso tietokoneen ruutu. WHAT? Niin vaan oli meikäläisen kamat syrjäytetty ja meidän pikkuruiseen kämppään kotiutettu yksi tietokone lisää. Great. 



[9] Multa lähtee hiuksia edelleen enemmän kuin pitäisi, mutta ei ehkä ihan yhtä rajusti kuin edellisen postauksen aikaan. Tukka on enää haamu siitä, mitä se joskus oli. Täytyy vaan toivoa, että pahin tippumiskausi on nyt ohi. [10] Jouluna koristeltiin pipareita, ja kamaliahan niistä mun tekemistä tuli :-D En vaan osaa. Kuvassa pari possua, ihan on näköset.



[11] Mäkkityttöjen kanssa Porvoon yöhön lähdössä. [12] Oon yleensä aika laiska kotitöiden suhteen, mutta silloin kun innostun, niin huushollaan sitten urakalla. Kuvanottopäivänä olin juuri pyykännyt, imuroinut, luutunnut ja kokannut. Tapanani on ottaa lopputuloksesta aina valokuva, jota myöhemmin katsomalla voin yrittää motivoida itseäni siivoamaan useammin. Vielä tää mun metodi ei ole ottanut tulta siipiensä alle, mutta ehkäpä joskus?



[13] Kotikotona rauhoitun aina sen verran, että maltan lukea ihan oikeaa kirjaa. Rakastan lukemista ja kirjallisuutta muutenkin, mutta nykyään luen liian harvoin muuta kuin Iltalehteä kännykällä. Pitäisi tehdä ryhtiliike. [14] Hassua muistella, että vielä vuosi sitten olin lähes blondi. On nää tummat vaan enemmän mun juttu.



[15 & 16] Lähdettiin vapaapäivänä shoppailemaan Helsinkiin ja käytiin samalla reissulla Sealifessä. Löydettiin mm. Nemo ja sen kaverit! Saatiin myös nähdä, kun haita ruokittiin. En ollut koskaan aiemmin käynyt tuolla, joten oli tosi kiva reissu. Menen ehdottomasti joskus uudelleen.



Mulla on seuraavat kontrollit reilun kuukauden päästä Meilahdessa. Kyseessä on mun toiseksi viimeiset syöpäkontrollit. Minua ärsyttää pyöritellä päässäni koko tautia enää, mutta nyt hiustenlähdön ja kaiken muun alakulon myötä syöpää tulee ajateltua harva se hetki. Onneksi nyt kontrollien myötä pääsen verikokeisiin, joissa tutkitaan myös kilpirauhasarvot. Sädehoito vahingoitti kilpirauhasiani ja vaikka niiden arvoissa ei ole tähän mennessä ollut moitittavaa, niin kilpirauhasen vajaatoiminta voi puhjeta myös myöhemmin - ja tietysti muistakin syistä kuin sädehoidosta. Ehkä niistä löytyy syy hiustenlähdölle, väsymykselle ja painon heittelemiselle.

Lähden nyt kaivamaan jotain ruokaa jääkaapista ja sen jälkeen ehkä pienelle iltakävelylle vanhaan kaupunkiin. Ihanaa alkanutta vuotta 2015 jokaiselle siellä ruudun toisella puolella! 

: Elli