lauantai 29. lokakuuta 2011

Friends are like stars...

... you don't always see them, but you know they're always there.

Moi!

Aamu alko ruhtinaallisesti kymmeneen nukkumalla, koska kouluun piti mennä vasta yhekstoista. Kerranki oli virkee olo herätessä! Tein tänään siis sen espanjan kokeen ja se meni paremmin, ku mitä oisin uskonu. Tai no ehkä en mee sanomaan mitään, koska aina ku luulen että koe meni hyvin, niin sieltä tuleekin huono numero.

Tässä muuten vielä kuva eilisiltä maahanmuuttajamessuilta, bongatkaa tuo hukassa oleva blondi keskeltä kaikkea! Sama olla vähän kujilla.

Kävin tänään myös Joensuuhun eilen avatussa Cubuksessa, ja oli kyllä kivoja vaatteita! Sovitin yhtiä housuja ja paitaa, mutta en ostanu vielä mitään. Plussaa kuitenkin siitä, että siellä on tosi monipuolinen valikoima! Kiva, että Joensuun kaltaiseen peräkyläänki tulee pikkuhiljaa parempia vaatekauppoja, just esim. Vila ja tää Cubus.

Mun piti aluksi leipoa ite Ilonan synttärilahjaan muffinsseja, mutta ihan turvallisuussyistä päädyin sit kaupasta ostettuihin suklaamuffineihin, jotka koristelin ite. Niistä tuli ihan söpöjä! Harmi vaan, että matkalla Ilonalle tapahtu jotain hassua ja noi kaikki kuviot meni ihan mösöks :( Yritys hyvä kymmenen kuitenkin.


Ilta menikin sitten Ilonan luona kavereiden kanssa, ja oli hauskaa! Syötiin hyviä ruokia (erityiskiitos Ilonalle ja Irinalle siitä, että olitte tehny kaiken ruuan pähkinättömänä! Huippua, kiitos), laulettiin/tanssittiin Singstaria, juoruiltiin ja höpöteltiin sekä katottiin BB:tä :--D Näitä tällasia tyttöjen iltoja vois järjestää useemminkin.

Huomenna pidän totaalisen "siivoa ja remontoi" -päivän. Tavoitteena on siis ensinnäkin putsata kämppä ja sen jälkeen alottaa mun huoneen seinien maalaaminen! Miulta vietiin eilen pöytä pintakäsittelyyn, joten nyt tässä datailen parhaillaan lattialla :D Saan sen ens viikolla takas, mutta sitä ennen pitäis saada toi yks seinä muutettua harmaasta valkoiseksi ja toinen seinä tummanharmaasta pinkiksi! Pitäs myös saada kolmas seinä tapetoitua. Siinä siis on mulle aikamoinen urakka viikonlopulle... Pakko kuitenkin saada tää huone nyt viikonlopun aikana valmiiksi, koska tiistaina on taas tiputus ja sen jälkeisinä koomapäivinä ei kyllä jaksa maalailla tai mitään muutakaan.

Nyt öitä!

Elppppa

torstai 27. lokakuuta 2011

Pikapäivitys

Heissun!

Tänään oli tosi kiva päivä. Skippasin koulun kokonaan ja menin jo aamukahdeksaksi urheilutalolle. Joensuussa järjestettiin tänään "Maahanmuuttajan mahdollisuudet" -messutapahtuma, ja mie olin siellä muutaman muun partiolaisen kanssa esittelemässä partiotoimintaa :) Tapasin hurjasti ihania ja sympaattisia maahanmuuttajia, ja sain puhua kieliä. Pakko hehkuttaa teillekin, että puhuin mm. italiaa parin ihmisen kanssa! Okei, ihan jotain perusjuttuja, mutta silti wau... Tykkään kielistä.

Meidän messupiste sai paljon kehuja monipuolisuudestaan ja uskon, että saatiin ainaki muutama kävijä oikeasti kiinnostumaan partiosta. Jos joku lukijoista ei tiennyt, niin oon ite tosiaan ollu partiolainen 7-vuotiaasta saakka ja vieläkin roikun mukana - ihan mielelläni kylläkin. Yks tän harrastuksen parhaimmista puolista on, että pääsee mukaan just tollasiin kansainvälisiin tapahtumiin!

Iltapäivästä ton tapahtuman jälkeen lähdettiin isolla kaveriporukalla Deborahin luo juhlimaan sen 17v. synttäreitä. Oli hauska ilta, kiitos kamut :---) Huomenna on tiedossa tunti koulua, se pelätty espanjan koe ja illemmasta Ilonan synttärikemut. Syksy on kivaa aikaa, kun kaikki kaverit juhlii vuorotellen ja pääsee herkkupöytien ääreen! Huomenna ois koululla myös sellanen casino-ilta, mikä oli ainakin viime vuonna tosi onnistunut. Jos ehin, niin pyörähdän varmaan sielläkin jossain vaiheessa.

Anteeks tuli vähän tylsä postaus, kun ei oo kuvia eikä mitään. Nyt lähen kuitenkin unten maille! Toivotaan, etten nää samanlaista ahistavaa unta ku viime yönä, heräsin tänä aamuna nimittäin ihan tuskanhiessä ja paniikissa. Viime yön unessa siis tajusin vanhojentanssipäivää edeltävänä iltana, ettei mulla ole laukkua ja kenkiä ostettuna eikä kampaajaa varattuna. Katastrofaalista.

Elba

tiistai 25. lokakuuta 2011

Ätsiuh

Tsaau!

Päivä on menny kauheen nopeesti, vaikken oo saanu aikaseks oikeen mitään. Mulla meni viime yö valvoessa päänsäryn takia, ja aamulla oli aika lahna olo, joten en mennyt kouluun vaan jäin kotiin lepäilemään. En kuitenkaan saanu nukuttua aamullakaan, koska nenä on ihan tukossa ja kurkku kipee. Flunssaa iskee siis! Ei hyvä tämä, mulla on tasan viikko aikaa parannella itteni kuntoon ennen seuraavia tiputuksia. En millään haluais, että tiputukset enää kertaakaan lykkääntyy. Nyt siis pidän villasukat jalassa ja huivin kaulassa, etten vilustuta itteeni enempää!

Menin kuitenkin opon tunnille iltapäivällä, koska meillä oli Lappeenrannan teknillisen yliopiston esittely, ja halusin olla kuulemassa sen. Loppujen lopuks aika turhaan raahauduin sinne, koska en todellakaan oo pyrkimässä sinne :D Ei oo ihan noi matemaattiset linjat se mun juttu...


Mama oli tuonu kaupungilta miulle IHANAN yllärin!! Nimittäin Lacosten Love of Pink -hajuveden. Mulla on kerran aiemmin ollu tuota hajuvettä, ja se on ehdottomasti miun lemppari! Koska oon köyhä opiskelija ja toi on aika hintava, niin en oo kuitenkaan sitä pariin vuoteen raaskinut ostaa. Jee, nyt aion käyttää tota harkiten, ettei se kulu! Kiitos, mama<3



Huomenna yritän selviytyä taas koulunpenkille. Suunnitelmissa on myös käydä kahvittelee serkkutytön kanssa, hihi. Vitsi miulla on nyt niin ilonen fiilis, kun ei ällötä koko aikaa! Huippua, että saan nauttii tästä hyvästä voinnista vielä viikon, ennen ku tulee taas oksettava olo muutamaksi päiväksi. Sitä ootellessa aion ottaa tästä hyvästä olosta kaiken irti :D Voisin esim. yrittää keskittää tätä energiatulvaani tonne koulukirjoihin, mulla on nimittäin perjantaina espanjan koe ja vähän huolestuttaa se...


Mulla on myös ihan joulufiilis jo! Voisin ihan hyvin jo laittaa kyntteliköt ym. esille, mutta ehkä on vähän turhan aikasta vielä. Oon jouluihminen henkeen ja vereen, polttelen vaan kynttilöitä ja juon glögiä. Nam.


Nyt vois lähtee kattelee tota espanjaa, miusta tuntuu että oon ollu tietokoneella tänään ihan liikaa! Palaillaan :)

Elppa

Ps. minä <3 tämä biisi

maanantai 24. lokakuuta 2011

Talkin' 2 myself

Heippa!

Paluu arkeen jälleen. Ja voi että, minuu ei ois tänään kyllä yhtään vähempää voinu kiinnostaa taas opiskelu! Kevyt 8-16 koulupäivä takana ja voin kertoo, että väsyttää.

Mulle iski eilen kamala hiuskriisi niin kuin edellisestä postauksesta voinee huomata. Itkin vaan tätä tukkaa ja kirosin, miksi saan just ne sytostaatit mitkä tiputtaa hiukset. Kaikki sytkyt kun ei niitä tiputa... Tää on niin tätä miun tuuria taas :) Mut pääasia, että saadaan tää tauti pois! Teen ihan mitä vaan, että saan taas tuntea olevani 100% terve ja elinvoimainen nuori.

Äiti teki miulle aamulla ranskanletin eikä tätä hiuskatoa sen ansiosta erottanu kummemmin. En vaan nyt haluis irrottaa tota ponnaria, koska lähtee taas tukku hiuksia siinä samalla... Päätin muuten, että käyn vähän leikkuuttamassa tuota miun peruukkia vielä! Iski hinku saada otsatukka, sellainen kevyt ja tasanen. Mietin myös, pitäiskö mun käydä leikkaamassa tätä omaakin kuontaloa lyhkäsemmäksi ennen ku ajellutan nää kokonaan pois. Ois ehkä helpompi luopua näistä, jos hiukset ois lyhyemmät. Kävis tekee sellasen "välitukan", you know? Ehkä innostun ja käväsen kampaajantuolissa tässä joku päivä.

Eilen podin siis hiuskriisiä, ja tänään oli vartalokriisin vuoro. Mulle tuli kamala ahdistus mun kroppaa kohtaan, ja päätin että nyt alkaa kuntokuuri! Voinnin sallimissa rajoissa siis. Alotan ainaki herkkulakon ja rupeen taas urheilee. Mulla on tosi, tosi huono omatunto, etten oo käyny pelailee tennistä, vaikka olotila oiskin antanu myöten. Jotenki tuntuu, että mulla on vaan ollu niin kamalasti kaikkee muuta, etten oo ees ehtiny ajatella koko lajia. Eilen kuitenki kattelin tuota Jarkko Niemisen matsia telkkarista, ja tuli kauhee kaipuu kentälle. Tuli ikävä sitä ääntä, mikä kuuluu kun kengät hankaa pleksikenttää vasten. Tuli ikävä sitä tunnetta, mikä tulee kun ratkasee pallon onnistuneesti hienolla lyönnillä. Tuli ikävä sitä hyvää oloa, mikä seuraa tunnin rankkaa puserrusta ja jalat menee maitohapoille.

Tästä eteenpäin aion siis jälleen katsoa, mitä suuhuni pistän ja rupeen käymään lenkillä ja treenaamassa. Alotan heti huomenna! Musta tuntuu, että vaikka vaaka näyttääkin samaa lukua kuin aiemmin, niin silti mun maha vaan kasvaa. Yhyy, en halua. On ihan sellanen fiilis, että kaikki ne vaivalla hankitut lihakset on muuttunu tässä parin kuukauden tauon aikana pelkäksi rasvaksi! Asiaan on tultava muutos.


Elina

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

"Nyt sun pitää vaan hokee itelles, et tää on väliaikasta"

Niin, mun hiukset lähtee. En saa kohta enää ponnaria pysymään näitten ympärillä, koska näitä on niin vähän.

Mua itkettää.

Elina

torstai 20. lokakuuta 2011

Näin kulutan aikaa

Moi!

Eilinen ja tää päivä on menny aikalailla huonovointisesti. En oo vieläkään joutunut oksentamaan, mutta ei oo kuulkaas kaukana ollu sekään! Tietyt hajut (esim. kala, liha, ruisleipä, yks hajuvesi) saa mut yökkimään. En yhtään tykkää tästä, en sitten yhtään... Mua ei vois vähempää kiinnostaa olla nyt vuodepotilaana, kun on loma ja keksis niin paljon kivempaakin tekemistä. Tiiän kyllä, että jos oisin oikein fiksu, niin lepäisin kunnolla nää hoitojen jälkeiset päivät, mutta kun.... Oon yrittäny vaan pitää itteni liikkeessä, etten ehtis keskittyy tohon pahaan oloon. Välillä on jo normaalimpi fiilis, mutta sit ku pitäs syödä niin kuvotuksen tunne palaa jälleen.

Helkkari, mie en aio antaa tälle syövälle ja sytostaateille periks, enkä mie en halua tai aio oksentaa!! Olo on kuitenkin tällä hetkellä aika hutera ja mulla on koko ajan se tietty painontunne rintakehässä ja kurkun alueella. Ihan kuin ois oksennus tulossa ulos millä hetkellä hyvänsä. Hyiiii, tulkaa joku ottaa tää olo multa pois! Onneks tiiän, ettei tätä kestä ku pari päivää enää, ja sit olo tasoittuu taas normaaliksi ennen seuraavia sytkyjä. Jippii..

Eilen kuuntelin kroppaani kuitenkin sen verran, että tein kavereille oharit ja pysyin kotosalla. Alottelin tätä mun huoneen remppaamista repimällä seiniltä kaiken ylimääräsen pois, tilaamalla sen uuden maisematapetin ja maalailemalla purkkeja ym. pieniä tavaroita valkoiseksi. Ei muuten oo niin helppoo tuo spray-maalilla suihkutteleminen ku kuvittelis! :D Ei meinannu taas tulla yhtään mitään siitäkään touhusta, oli nimittäin yllättävän haastavaa. Lopputulos on mun mielestä kuitenkin ihan kiva, huone näyttää jo nyt paljon valoisammalta kuin aiemmin. En malttas oottaa sitä, että tää on kokonaan valmis!





Tänään sit kolme vaihtaria, Filippa, Hako ja Irina tuli ja vallotti meidän talon/keittiön. Suunnitelmissa oli siis leipoa joulutorttuja ja pullaa (vaihtareitten mielestä parasta suomalaista ruokaa on kanelipulla). Kaikki te, jotka ootte joskus laittanu ruokaa miun kanssa, tiedätte etten oo maailman lahjakkain kokki. Filippakin totes ennen ku alettiin tehä pullataikinaa: "Hey guys, it's better that you don't let Elina do anything." Päätin itekseni, että nyt mä näytän teille kaikille ja teen elämäni ensimmäisen pullataikinan eikä se epäonnistu! Mulle annettiin tehtäväksi annostella kuivahiiva, ja nohevana tyttönä katoin vielä reseptistäki kuinka paljon sitä tulee. Muuten ihan hyvä suoritus multa, mutta sekoitin suolan ja hiivan annostuksen ja luulin, että sitä kuivahiivaa pitää laittaa 2tl. Oikee määrä ois siis ollu 4 pussillista. Eipä oikeen pullat sit kohonnu... Sain osakseni vähemmän kiitollisia katseita, koska pilasin litran pullataikinan. Mua myöskin kiellettiin enää tekemästä mitään. Höh.





Illemmasta kävin vielä sitten keskustassa kahvittelemassa toisen kaverin kanssa. Mulla oli tänään siis huonosta voinnista huolimatta kiva päivä. Oli paljon ystäviä, naurua, juttelua, ääntä ja elämää! Tykkään teistä.

Elina

Loppuun on vielä pakko jakaa teidän kanssa kuva, joka saa mut hymyilemään. Filippa vaan on niin aurinkoinen<3 Kattokaa nyt ku toi pimee iltaki oikee valaistuu, kun toi tyttö hymyilee. Ihana.


perjantai 14. lokakuuta 2011

Kyynelist hymyks

Odota parast, varaudu pahimpaan
Ain ei käy, ku haluut, se on luonnon yks laki vaan
Kyynelist hymyks, sit taas hymyst takas
Malta mieles vaan, aika parantaa haavas


Elämä antaa, elämä ottaa
Se kantaa ja voi pudottaa
Jos jotai haluut nii älä jää odottaa,
Koska hetken voi kadottaa

Elina

Sanat: Pikku G - Kyynelist Hymyks & Kärkiryhmä - Elämä Kantaa
Kuvan on ottanut silloin 6-vuotias veljeni. Miun mielestä ihan hyvin kuvattu tuon ikäiseksi:)

torstai 13. lokakuuta 2011

Damn it

Heipparallaa!

Oon unohtanu mainita noista pateista mitä mulle ilmesty kainaloihin muutama päivä sitten. Ne on muuten aika pieniä ja ihon alla, mutta yks on vissiin pahasti tulehtunu ja se on tosi kipeä. Aina kättä nostaessa tekee mieli vinkasta, ku vihloo. No, tänään sit raahauduin aamukahdeksaksi sairaalalle henkisesti valmistautuneena päivän kestävään tiputukseen, ja näytin lääkärille ennen tippaan laittoa noita patteja. Tää sit päättiki, ettei mulle anneta myrkkyjä tänään ollenkaan! :C Mulle määrättiin antibioottikuuri ja sen pitäs kuulemma tepsiä noihin patteihin. Niinpä siis keräsin kamani ja lähin vähän apeana kohti apteekkia.

Harmittaa hurjasti, että hoidot lykkääntyy muutamalla päivällä. Sytot siirrettiin ens tiistaille, eli oikein pahoinvoivaa loppulomaa vaan sinulle, Elina! Ihan aikuisten oikeesti tää ei oo yhtään kivaa. Jatkossa mulla on sit kahen viikon välein tiistaisin hoidot eli poissaolopäivä koulusta. Mulla menee viikon ainoo opon tunti ohi, ja se kismittää, koska haluisin olla kuuntelemassa kaikkia niitä yliopisto- ja ammattikorkeakouluesittelyjä. Hitto!

Menin sit kuitenki purkamaan tätä turhautumisen tunnettani koulunpenkille. Onneks kaverit ja niitten urpot jutut saa mut aina hymyilemään! :) Kiitos, että ootte olemassa.









Bilsan ja hissan tuntien jälkeen suunnattiin Deborahin ja Anskun kanssa keskustaan, ja löysin (taas) alennuksista pientä kivaa. Pari paitaa ja kynsilakka löysivät siis tiensä meikäläisen hellään huomaan!


Toinen on siis musta, läpinäkyvä (vaatii alle topin, ellei halua vilautella) ja aika juhlava. Kiva asukokonaisuus syntyy, jos käyttää tota esim. tummien farkkujen kanssa :) Tykkään. Toinen paita on tollanen punavihreevalkee verkkatakki, mikä on tosi rento ja hyväntuntunen päällä! Värikkyys tuo pienen piristysruiskeen tän kaamoksen keskelle. Tykkään tästäkin.



Metallinhopeainen (oon mestari keksimään uusia sanoja!) kynsilakka. Vaihtelua vaaleille kynsille :)

Postilaatikkoon oli tullu ilmoitus, että mun tilaama saksan kielioppikirja ja iso luentolehtiö ovat saapuneet Joensuuhun. Oon tosi tyytyväinen Lukiolaisten Kirjakaupan toimitusaikoihin! Tilasin nää toissayönä ja nyt olivat tänä aamuna täällä, aika nopeeta toimintaa. Pitänee huomenna hakea tuo paketti postista ni pääsee lomalla pänttäämään<3



Päivän posti toi myös toisen kivan yllätyksen, nimittäin muutama päivä sitten Ifolorilta tilaamani valokuvat! Ifolorilla oli siis sellanen -50% tarjous kuvien teetättämisestä. Teetätin 20 kuvaa ja postikuluineen koko setti tuli maksamaan reilu 4 euroa. Vaikka mulla on mieletön määrä kuvia digitaalisena koneella, tykkään teetättää niistä paperiversioita. Niissä on ihan erilainen fiilis ku koneella olevissa kuvissa! Jääpähän ainaki jotain muistoja, jos kone sattuu vaikka tekemään tenät.



Eilen käytiin muuten maman kanssa keskustassa tilaamassa mulle uudet silmälasit ja lisää piilareita. Mulla on ollu lasit 7-luokasta asti, mutta en tykkää käyttää niitä, ja harva uusi tuttavuus niistä siksi tietääkään :D On kolme syytä, miks en oo käyttäny lasejani. 1) Niissä on liian vähän vahvuuksia mulle, koska ne ostettiin monta vuotta sitten ja mun näkö on huonontunu tässä ajassa. En siis näe niillä hyvin. 2) Olin sillon seiskalla joku ihme hevari, ja valitsin nykyiseen tyyliini sopimattomat lasit. Niitten muoto ei miellytä mua enää :D Oon diiva, I know. 3) Ne on epäkäytännöllisemmät ku piilarit. Esim. urheillessa lasit on vaan tiellä.

No, nyt sitten tilattiin miun (ja äitin) mielestä oikein passelit uudet lasit miulle! Luultavasti tuun käyttämään niitä enemmän ku edellisiäni, ihan vaan jo siistäkin syystä, että sytostaatit kuivattaa limakalvoja ja se tekee piilareiden käyttämisestä epämukavampaa. Sitäpaitsi näytän fiksummalta rillit päässä, joten tervehtikää uutta einstein-Elinaa! :)

Poikettiin myös Lindexin kautta ja kassalla myytiin Roosa-rannekoruja ja -nauhoja. Ostettiin mulle tollanen ranneke (8e), vaikka mulla ei olekaan RINTAsyöpää. Tuolla korulla on kuitenkin jo nyt tunnearvoa miulle, ja se on kädessä tälläkin hetkellä. Tää on myös miusta sievä! Vaaleanpunainen, jossa on hopeanvärinen solkisysteemi. Käykää ihmeessä ostamassa, jos haluatte tukea syöpäjärjestöjen toimintaa! Joensuussa noita saa tosiaan ainakin Lindexin alakerran kassalta.



Mulla alko tänään siis syysloma, koska huomenna on taksvärkkipäivä eli ei koulua lainkaan! Pitää jotenkin tienata se 10 euroa sinne taksvärkkikeräykseen. Sitä ennen pitää kuitenkin käydä vähän höpöttelemässä mummon kanssa ja luonnollisesti tyhjentämässä sen ruokakomerot. Hyvää syyslomaa kaikille ja tsemppiä teille, joilla on vielä ens viikko koulua! :)

Elina

PS. Unohtu kertoa, että mun verikokeiden tulokset oli mainiot! Valkosoluarvotkin oli kohillaan :) Jee!
PPS. ILONA en vieläkään osaa käyttää tota Flickriä!! Yritin, mutta en vaan saa niitä kuvia ladattua sieltä tänne. Tämä on avunhuuto. Lähetä savumerkkejä, jos se saapui perille.
PPPS. On ihan okei ostaa lokakuussa joulukalenteri. Ai mitenniin ootan joulua...? Mut kattokaa miten söpö se on, tollanen postikortin kokonen. Taijan olla tulossa vanhaksi, koska pentuna tollanen pieni ja simppeli kuvakalenteri ois ollu mun mielestä lähinnä huono vitsi.

tiistai 11. lokakuuta 2011

20:47

Hola!

Yritän parhaillaan vältellä hissan läksyjen tekemistä, ja tää Blogger on oiva keino siihen. Hienosti oon saanu kulutettua tunnin lueskelemalla blogeja ja sen sellasta :)

Mulla ei oikeestaan oo mitään kummempaa asiaa. Koulussa oli tänään kivaa, vaikka 8-16 päivä tuntuki aika pitkältä. Vikalla tunnilla oltiin kaikki kakkoset Educalla kuuntelemassa opojen luentoa ylioppilaskokeista. Iski lievä pakokauhu, kun tajusin että mulla on ekat kirjotukset alle vuoden päästä ja pikkuhiljaa pitäs oikeesti alkaa osata jotain? En tajua, kui aika oikeesti menee näin nopeesti. Alotin vasta lukion hei! Ahistaa myös, ku pitäs tietää suunnilleen minne lähen lukion jälkeen. Toiveena ois biologian ja terveystieteen opiskeleminen yliopistossa, ja siitä erikoistuminen ravitsemustieteisiin. Ongelmana vaan on, että tuolla tarttee kemiaa ja mie en tosiaan tiiä mitä eroa on molekyylillä ja atomilla. Ihan totta, oon ihan toivoton kemiassa. Lukion ainoon pakollisen kemian kurssin pääsin läpi säälistä, opettajaki oli kirjottanu kokeen reunaan että "läpi on, vaikka pisteet ei riitä". Niin.

Ja entäs sitten, jos valitsen väärin! Onko kaikki ovet sit kii, jos ei toi bilsa maistukaan (jos siis ylipäätään pääsen sitä lukemaan). Apua, ahistaa. Vois ilmottautua lukion jälkeen suoraan työttömyyskortistoon työkkärille. Takana loistava tulevaisuus, vai miten se meni.... :D

Sain tänään italian kokeen takas ja kaunis 9:hän sieltä tuli! Oon positiivisesti yllättynyt. Saatiin myös matikan numerot, ja oon jätteonnellinen siitä, että kurssi meni läpi. Ite numerolla (5) ei sinänsä oo mulle merkitystä. Enää kaks pakollista matikan kurssii koko lukion aikana, seuraavaks vasta keväällä nelosjaksossa <3 ah autuutta.

Äsken tapahtu muuten jotain ihan kauheeta! Näpräsin kaulakorua ja mun peukalon kynsi, joka oli vähän lohjennut, REPES irti. Aiiiiiiiiiii it hurts!! Ja näyttää kamalalle. Anteeksi turhamaisuuteni, mutta itku.




Hiuksia lähtee myös aika tiiviiseen tahtiin. Vielä ei oo kuitenkaan ollu tarvetta tolle peruukille, vaan oon kulkenu ihan oma tukka päässä. Enemmän mua hävettää toi törkee juurikasvu ku hiusten ohkaisuus, mutta en kehtaa tuhlata rahaa värjäämiseen, koska noi tippuu luultavasti kuitenki jossain vaiheessa kokonaan pois.


Mut hei kattokaa, kui huomaamaton toi arpi nykyään on! Tikeistä ei jääny ollenkaan pysyvää jälkeä eikä tohon oikeesti kiinnitä mitään huomiota, jos ei oikein katsomalla katso. Sillon ku sitä koepalaa otettiin, murehdin sitä etten kehtaa enää ikinä käyttää mitään toppeja tai muita avonaisia paitoja, ku näyttäisin siltä et oon käyny läpi jonku puukkotappelun. Nykyään en ite ees aattele koko jälkeä, se vaan on siinä. Sitäpaitsi sen saa meikkaamalla hyvin piiloon, esim. vanhojentansseja ja olkaimetonta mekkoani ajatellen... Hassuu huomata, että kaikkeen tottuu. Arpi kaulalla ois puol vuotta sitte tuntunu kuolemalta, mutta nyt se on kaikista näistä haitoista ja huolistani pienin.

Tänään muistin taas miten huippua on, että meillä on koulussa tänä vuonna ennätysmäärä vaihtareita. Nää neljä tyttöö tekee koulunkäynnistä paljon rikkaampaa ja monipuolisempaa! Sitäpaitsi en ois uskonu ikinä, että voisin heittää läppää englanniksi silleen, että kaikki vielä tajuaa mitä tarkotan eikä tuu sellasia "jäätäviä hetkiä". Nää meijän vaihtarit on parhaita, en muuta sano!



Huomenna meen aamusta verikokeisiin ja torstaina taas tiputukseen, jee... Toivotaan, että mun valkosoluarvot ois kohentunu niitten piikkien myötä!



Nyt en voi vältellä tuota läksypinoo enää pitempään, koska omatunto kolkuttaa aika pahasti. Heido!

Elppa