Kun oma pärstä ei miellytä, voi aina kuvata pelkästään ruokaa. Mulla on taas joku ihme ulkonäkökriisi part 84718341 menossa, joten kameralle hymyileminen ei oo ollu ykkösenä mielessä. Siksi filmirullalta löytyykin lähinnä vain parin viime viikon ateriat kuvien muodossa, ja jaan ne nyt teijän kanssa.
Mun ruokavalio koostuu nykyään lähinnä wokeista ja salaateista. Kasvikset ja vihannekset on parasta mitä tiiän, ja oon löytäny rakkauteni pinaattiruokiin uudelleen. En oikeesti oo mikään kokkikolmonen, vaan pikemminkin multa löytyy peukalo keskeltä kämmentä keittiöhommissa. Toisaalta nautin kyllä kokkaamisesta - miusta on tärkeetä nähdä ja valmistaa ruoka itse niin pitkälti kuin mahdollista. Siks en tykkää eineksistä, koska epäilen aina niiden sisältöä.
En syö juurikaan pastaa tai perunaa, mutta en myöskään välttele niitä. Kaapista löytyy kyllä täysjyvämakaroonia, mikä on kyllä ihan hyvää. Mulla alkaa vaan sattua usein massuun syötyäni vehnätuotteita. Mistähän se johtuu? En oo aiemmin ollu näin herkkä esim. gluteenille.
Mulle on oikeestaan sydämen asia syödä suhtkoht terveellisesti. On ollu aikoja, jolloin oon mättänyt naamariin paljon epäterveellisempää ruokaa kuin nykyään. Sen myötä oonkin huomannut, että jos syön esim. roskaruokaa, se tuntuu heti kropassa että mielialassa. Turvottaa ja äkästyttää, siitä tulee ällö olo. Suosinkin siis lähinnä kevyttuotteita, marinoimatonta kanaa, niitä kasviksia ja vihanneksia, maitotuotteita ja hedelmiä. Hiilareita saan myslistä ja aamupuurosta, protskua kananmunista. Ruisleivän päälle levitän Beceliä ja wokkipannuun voin sijasta ruokaöljyä. Ikuisia lemppareitani pastan/perunan korvaamisessa ovat couscous ja kvinoa, niiiiiiiiin hyvää ja terveellistäkin! Kokeilkaa ihmeessä, jos ette oo aiemmin maistelleet.
Oon aina pitänyt itseäni vähän herkkupeppuna, mutta nyt kun mietin tarkemmin, en ees herkuttele usein ainakaan millään epäterveellisellä. Karkkia tekee mieli joskus, ja silloin sallin itselleni namuja kohtuudella. Sipsejä tms. en syö ja limpparia juon hyvin harvoin. Pullaa saa vaan mummon luona, eli valitettavan harvoin.
En mee väittämään, että ruokavalioni olisi täydellinen, mutta se toimii mulle. Jos syön näin, voin hyvin ja energiaa riittää normielämän lisäksi treenaamiseen. Syöpä avasi tässäkin suhteessa silmiäni: omilla valinnoillaan voi vaikuttaa omaan oloonsa ihan järkyttävän paljon. Osaan arvostaa terveyttä ja tavallista jaksamisen tunnetta reilusti enemmän kuin aikaisemmin, ja pyrin maksimoimaan sen voiman määrän syömällä oikeaoppisesti. Mie liputan terveiden elintapojen puolesta hamaan tulevaisuuteen saakka, koska mikään herkku, tupakka tai alkoholiannos ei maistu yhtä hyvältä kuin henkinen ja fyysinen tasapaino omassa kropassa.
Tän postauksen punanen lanka tais kadota jo hetki sitten, mutta anyway tarkotus oli noiden kuvien jakamisen lisäksi ilmoitella, että i'm back in business ja teen teille huomenna vielä yhen spesiaalipostauksen syövästä. Stay tuned! Ja hei jos teillä on heittää mulle jotain kivoja reseptejä ja ruoanlaittovinkkejä, niin otan ne hirveen mielelläni vastaan!! :)
♥: Elli