Siitä tuli liian pitkä, mutta kuten videollakin sanon, tää asia on kiinnostanu monia ja toisaalta eihän videota oo pakko katsoa, jos aihe ei kosketa tai kyllästyttää muuten vaan kuunnella 20 minuuttia miun ääntä. Jäädän parissa kohtaa aika pahasti, mutta laitetaan se koko päivän kestäneen päänsäryn piikkiin. Tää koneen näyttö sammu välillä eli siksi säädän tossa jotain omiani muutaman minuutin kieppeillä.
Haluun nyt myös erikseen korostaa vielä sitä, että en oo lääkäri eikä mulla oo minkäänasteista lääketieteellistä koulutusta, joten kaikki mitä tossa videolla kerron, perustuu vain ja ainoastaan omiin kokemuksiini.
Haluun nyt myös erikseen korostaa vielä sitä, että en oo lääkäri eikä mulla oo minkäänasteista lääketieteellistä koulutusta, joten kaikki mitä tossa videolla kerron, perustuu vain ja ainoastaan omiin kokemuksiini.
Toivottavasti tästä on apua jollekulle!
♥: Elli
Sun ääntä on ihana kuunnella :)
VastaaPoistaOliko sulla silloin sairautesi aikana sellaista tunnetta, että täytyy elää nyt niin paljon kuin pysty, jos en paranekkaan?
VastaaPoistaPs. Olet ihana :)
Tosi mukava ku teit tämmösen videon, oli kiva kuunnella :)
VastaaPoistaNina,
VastaaPoistakiva kuulla :D! Miulla on ääni vähän paineessa flunssan takia, niin omaan korvaani kuulostan lähinnä murrosikäseltä pojalta.. :)
Sini,
hihi kiitos:) Hmm, mitähän tuohon vastais. Oikeestaan ehkä sillon syksyllä sytostaattien aikaan oli jonkinsortin "pakko elää" -fiilis ainakin niinä päivinä, kun ei ollut huono olo ja keväällä taasen en jaksanu nähä yhessäkään asiassa mitään hyvää. Toisaalta luotin koko ajan siihen, että miut saadaan kuntoon, joten ehkä se vähän lieventi sitä lopullisuuden tunnetta :)
Chasha,
huippua, että ees joku jakso kattoo tän läpi :)!
Ihana video oli, puhuit miellyttävästi ja kuulostit aikalailla sellaiselta ihmiseltä, millaiseksi olen siut kuvitellu.
VastaaPoista<3 <3 <3
VastaaPoistaKiitos videosta, kyllä sinua kuuntelee ihan mielellään, kun on tärkeästä asiasta kyse.
VastaaPoistaTsemppiä tulevaisuuden suunnitelmiin :) Mukavaa kevättä!
Olet ihana ! <3 Kiitos tästä videosta ! Sain vihdoin mielenrauhan ! :)
VastaaPoistaoot ihana ! <3
VastaaPoistaJermia,
VastaaPoistahaha, hyvä että todellisuus vastasi siun kuvitelmia :) Kiitos positiivisesta palautteesta!:)
mama,
puspus äiskä<3
Anonyymi 22.20,
suurkiitos! Ja oikein hyvää kevättä siulle myös :>
Anonyymi 22.30,
voi kiitos itsellesi, huikeeta että pystyin auttamaan :) Kiitos kehuista<3
Anonyymi 23.16,
itse olet!<3
Miten sun äiti ja isä ja läheiset yleensäkin (sukulaiset, kaverit yms.)reagoi tähän? vaikka olikin pitkä video, ei ollut pakkopullaa katsoa hetkeäkään, päinvastoin. puhuit tärkeästä asiasta ja täysin asiaa! :) sun asennettas ei voi kun ihailla<3
VastaaPoistaHUOMASIN PIENTÄ MUUTOSTA MURTEESSA, TAISTELE SITÄ VASTAAN!!! :DDD
VastaaPoistaPs. <3
Anonyymi,
VastaaPoistatarkotatko siis että miten miun porukat ym reagoi sairastumiseeni vai..? :) Vanhemmat tottakai järkytty, samoin kaveritkin. Mutta onneks sen alkushokin jälkeen ne huomas, että aion taistella ja päättivät tukea minuu siinä :) Erityisesti äitin kanssa meillä parani välit ihan hirveesti. Muutamien kavereiden kanssa viileni välit, mutta toisaalta semmostahan käy vaikkei sairastaisikaan mitään :> Ihan normaalia. Mutta tosi hyvin kaikki otti asian vastaan, miun hiustupsuille naureskeltiin kaikki yhdessä ja monet kyseli kiinnostuineina esim. peruukin käytöstä. Ihmisten ihanuudesta kertonee myös se, että tiesin et mulla oli aina lähelläni ihmisiä, joille pystyin soittamaan mihin kellonaikaan tahansa :) Kiitos siulle kauniista sanoista<3!
Milla,
tiiätkö mitä!! Mie huomasin ihan saman ku katoin ite ton videon jälkeenpäin!!! :D Kauheeta!! En haluu että tää näiden murre tarttuu miulle, yhyyyy-y-yyyy :D Mie lupaan taistella tätä vastaan, koska Joensuu forever ;) Ps. <3 takaisin!
Mä ennen pelkäsin syöpää ja kaikkia muita sairauksia. Nykyään kun miettii, niin oikeesti.. Voin jäädä auton alle huomenna, saada sydärin huomenna tai joku hullu voi tappaa mut tuolla kadulla. Turha siis murehtia, enkä minä ainakaan aio enää miettiä "mitä jos saan syövän tai jään auton alle ja kuolen", kun asioita ei voi tietää etukäteen. Parempi siis vaan keskittyä nauttimaan ainutkertasesta elämästä :).
VastaaPoistaOot tosi vahva tyttö! Ja tervetuloa pk-seudulle, vaikutat tosi mukavalle ja ihanalle ihmiselle. Mullakin on ollut vakava sairaus (mutten rinnasta sitä kyllä syövän vakavuuteen todellakaan) mut edelleen tääl ollaan :P. Suhun ois tosi kiva vaikka joskus tutustua, tosin taidan olla vähän liian wanha (23v) :D. Mutta joo, pointtina tässä vaan oli et kuten sanoit niin pitää mennä lääkäriin jos joku asia vaivaa. Turhaa käyttää elämää murehtimiseen!
Katoin koko videon, oli tosi mielenkiintonen :)
VastaaPoistaIhana olet! Onko siis tosiaan niin, että se syöpä muhi monta vuotta ja tuli esiin esim. yskän muodossa? Jotenkin hankala, kun moniin oireisiin vaan tottuu, ja jossain vaiheessa sitten näkee koko kuvan ja yhdistää ne palaset, joihin olisi voinut tarttua jo aiemminkin...
VastaaPoistaTuli mieleen niistä kanyylijäljistä, että entä jos ajattelisit, että ne ovat sulle elinikäisenä muistuksena rohkeudestasi ja taistelutarmostasi. Moni ottaa tatuoinnin tms, sulla on ne. Mullakin on yksi vuosia vanha kanyylijälki, en usko, että se mihinkään lähtee, koska on selkeä arpi.
Tsemppiä sulle kaikkeen!
t. Riitta
Yleensä monilla tuppaa tulla videoista vähän vaivaantuneita ja semmosia ehkä teennäisiäkin(jännitys,jännitys), MUTTA tää oli megakatsottava, niin asiansa takia kuin myös sun aitouden vuoksi :-) jee, terkkuja! Mie meen nyt juomaan teetä.
VastaaPoistatottakai sua jaksaa aina kuunnella ja kattella! :D
VastaaPoistaTotta tua, joka ruhosta löytyy elämän aikana useemmanki kerran jonkin sortin patteja ja osa jää löytymättä. Usein ne onneks on ihan tavallisia rasvakudospatteja, jokka on kans periaattees tunnottomia ja kovia. Niistä harvemmin mitää vaaraa, vaikka ne joskus voi esim tulehtuu.
Tuli tästä mielee ku löysin joku vuos - pari takaperin akan vasemmasta rinnasta patin. Ensi mietin seuraavaan päivään asti et uskallanko kertoo et miten toine reagoi ja kerronko aivan turhaa et huolestutan vaikka patti ois ihan joku perus rasvapatti. Sit alko tietty nakertaa ku se tuntu aika isoltaki. Kerroin sit ja se kokeili itekki ja sano et olkoo siinä, tuskin mitää vakavaa. Kyl siit sit huamas et sitä se häiritti. Meni ehkä viikko nii se sit soitti omaan tk ja varas ajan ja sai sen samalle päivälle. Omalääkäri sen sitte kans kokeili ja laitto lähetteen samalle päivää koepalan ottoon. Tietty sinne jännitti mennä ja välil tuntu et jätettäs välii kokonaan, et se mitä ei tiedä ei satuta.
Tottakai silti mentiin. Se patti oli n. 3,5cm kokonen ja siitä jo kelattiin et joo se oli täs sitte, ei noin iso patti voi olla mikään vaaraton/normaali.
Vastaukset tuli ja se tosiaan oliki vaan rasvapatti ja saa olla paikoillaan. Välillä se edelleenki on vähä isompi ja välillä pienempi (liekö menkat vaikuttaa tohon??), mutta kipee se ei oo koskaan ollu tms.
Kyllä sitä omatoimisesti vieläki seurataan, ettei siihen tuu mitään muutoksia, mut seki varmaan turhaa. Voiko ne mikskään muuttua? No ei se ainakaan pahaa tee.
Hyvä postaus!
Oot niin ihanan kuulonen ja niin aidon oloinen!! <3 Vaikutat niin ihanalta ja huipulta ihmiseltä! :) Ois kiva tutustua, kun itsekin asustelen Vantaalla ja oon kotoisin muualtapäin. Ehkä jos joskus sattumalta törmään suhun, niin saatanpa ehkä jopa moikata! :D
VastaaPoistaoot ihana <3
VastaaPoistaKiitos videosta, se valaa uskoa siihen, että toivoa on. Olen nimittäin itse käymässä läpi samaa polkua HL:n kanssa - muutama syto vielä jäljellä. Löysin tämän sun blogin, kun oma diagnoosini tuli ja luin sen tietysti heti läpi.
VastaaPoistaSellaista olen mietiskellyt, että jäikö sulla sytoista/sädehoidosta minkäänlaisia pidempiaikaisia vaikutuksia. Pelottaa ihan sikana, että jos ja kun tästä selviää niin 'palkintona' on sitten jokin muu vaiva.
Näytät siltä että voisit olla ambulanssissa töissä:D Siis ulkonäöllisesti, se sopis sulle!
VastaaPoistaAnonyymi 1.09,
VastaaPoistanonii niinpä, nyt oot asian ytimessä! Mitä vaan voi sattua ja millon vaan - ihan oikeesti jos sitä alkais pelkäämään ni kaikki aika ja energia kuluis siihen. Kuten sanotkin, turha käyttää elämää murehtimiseen, helpompi olla stressaamatta :--) Ja hei kiitti siulle kivoista sanoista, ja pistä meilii elppa-@hotmail.com jos haluut lähtee kahville tms :) Tutustun mielelläni uusiin ihmisiin uudessa kaupungissa, ei oo ihan niin yksinäinen olo! :D
rosan,
kiva, että jaksoit katsoa !! :)
Riitta,
sie puhut aina niin järkevästi. Ehkä en häpeilekään jatkossa kanyyliarpiani, vaan otan ne taistelun merkkeinä :) Ja joo käsittääkseni se on mahdollista, että syöpä on ollut mullakin jo vuosien ajan, mutta sitä ei oo vaan huomattu selkeiden oireiden puuttuessa. Koska Hodgkinin lymfoomakin on hitaasti kehittyvä syöpä, se ei oo voinut levitä noin nopeesti lyhyessä ajassa. Joten lääkärin mukaan pakko sen on olla ollut siellä jo tovi ainakin :) Kiitos tsempeistä ja hyvää kevättä siulle!
emmi,
voi kiitos ihana tyttö! Oot söpö. Toivottavasti oli hyvää teetä :)
sacco,
kiva, että jaksaa :) Niinpä, tuossa on just klassinen esimerkki siitä, että kaikki patit ei oo pahoja. Tottakai ne kannattaa käydä näyttämässä (varsinkin rinnoissa olevat, koska rintasyöpä on niin hurjan yleinen nykyään), mutta lopettaa sitten huolehtiminen jos mitään aihetta siihen ei oo. Oli mun isälläkin pitkään kädessä isohko rasvapatti, ja muistan että se vähän jopa pelotti pikku-Elinaa aiemmin. Nyt sen kuitenkin ymmärtää itsekin, että suurin osa pateista on täysin vaarattomia ja harvoin muuttuu pahalaatuisiksi :)
Anonyymi 20.06,
apua, miten nättejä sanoja! Iso kiitos<3 Moikkaa ihmeessä hei, ja jos haluut ihan tarkotuksella reffata ni saa sitä meiliä pistää muissakin merkeissä ku pattien takia :)
Anonyymi 21.21,
höpöhöpö kiitos!!<3:)
Anonyymi 11.51,
toivoa on aina, sitä ei saa koskaan menettää vaikka tulisi huonommatkin ennusteet kuin Hodgkinissa yleensä! Koska jos potilas itse ei toivo ja usko paranemiseen, ei kukaan muu voi tehä sitä hänen puolestaan. Miulle ei jääny sytostaateista juuri muita pidempiaikaisia vaikutuksia kuin makuaistin heikkeneminen ja ääreisverenkierron lievä heikentyminen. Syön nykyään tosi mausteista ruokaa, koska tavallisesti maustettu ruoka ei maistu miltään. Tartten aina tuplamäärän mausteita :D Sormia ja varpaita palelee nykyään helpommin ku ennen syöpää, mutta se nyt on pieni haitta. Sädehoidosta ei jääny mitään vaikutuksia! Sillon heti sädetyksen jälkeen 2-3vk ajan mun rintakehä/sama kohta selästä punotti vähäsen, koska ne säteet on niin vahvoja. Mutta esimerkiksi sitä suun kuivuutta, mitä mulle manailtiin loppuelämäksi, en oo kokenu ollenkaan ainakaan tähän mennessä, enkä kyllä usko että se enää reilu vuosi sädetyksen jälkeen yhtäkkii putkahtas ongelmaksi :D Kurlasin sädetyksen aikana ahkerasti 2krt päivässä semmosella suolaliuoksella suuta + käytin kosteuttavia hammastahnoja ja suuvettä, ne varmaan vähän ennaltaehkäs tätä suun kuivumista. Suosittelen!
Tsemppiä siulle tositosi paljon loppuhoitoihin!! Sieltä se aurinko alkaa paistaa risukasaankin vielä :) Hali<3
Anonyymi 13.18,
otan tän tosi isona kohteliaisuutena, koska tulevaisuudessa haluun nimenomaan olla ensihoitajana ambulanssissa töissä! :D Joten kiitos!!
Sä olet niin reipas ja positiivinen<3 multa on mennyt ohi missä kaupungissa nykyään asustelet?:) vaikutat niin kivalta tyypiltä, että oikeen tekis mieli tutustua. Asun ite aika lähellä Turkua. :)
VastaaPoistaAnonyymi,
VastaaPoistavoi kiitos!!:)<3 Muutin muutama viikko sitten Joensuusta Vantaalle :) Contact me, jos liikut täällä päin joskus :>
Oot kyl ihan mahtava tyyppi! Oot super aito ja elämänilonen ja oot selvinnyt tollasesta isosta asiasta noin nuorena! Lämmin käsi täältä pohjosen suunnalta:)
VastaaPoistaAnonyymi,
VastaaPoistasuurkiitokset kehuista!! Ihan mieletöntä, että mulle tuntematon ihminen voi sanoa noin nätisti miulle. Mutta tosiaan, selviytyä oli pakko, koska muita vaihtoehtoja ei juuri annettu :) Kiitos vielä ja hyvää kevättä siulle :)
Mie olin syöpäosastolla neljä viikkoa harjoittelussa, ja täytyy sanoa että vähän jännitti. Siun ja parin muuta syöpää sairastaneen blogien lukeminen antoi kuitenkin rohkeutta kohdata tällainen sairaus :)
VastaaPoistaEnsimmäistä kertaa katson jonkun blogissa koko videon. Oikeastaan toivoin, ettei tämä video olisi jäänyt näin lyhyeksi, sillä sinua on todella miellyttävää kuunnella ja vaikutat aivan uskomattomalta persoonalta. En voi sanoin kuvailla, miten paljon kunnioitan sinua ja sitä, että parannuit syövästä - tämän videon perusteella ymmärsin, että se voi sattua kenen tahansa kohdalle: nuoren, vanhan, miehen tai naisen. Et kuitenkaan maalaile kauhukuvia vaan puhut tästä asiasta järjellä ja sydämellä. Olet uskomaton! Tsemppiä aivan hurjasti :)
VastaaPoistamancy,
VastaaPoistaoi vitsi, varmasti ollu mielenkiintoinen harjoittelu! :) Huippua, että miun blogi on auttanu myös tällasessa asiassa. :)
emppu,
ohoh, aikamoinen kohteliaisuus siis, että jaksoit katsoa! Koska tää on oikeesti aika pitkä video.. :D Mutta hei superiso kiitos siulle kauniista sanoista, nousi hymy huulille kun luin kommenttisi :) Syöpä tosiaan on valitettavasti sairaus, jonka iskemistä ei voi ennustaa - toki sen syntyyn voi omilla valinnoillaan vähän vaikuttaa, mutta aina ei sekään riitä. Kiitos vielä kerran ja aurinkoista kevättä sinne! :)
Sä olet aivan mahtava selviytyjä.
VastaaPoistaKiitos, kun noin rohkeasti kerrot syövästäsi.
Uskon, että blogistasi on ollut suuri apu monelle.
Arina,
VastaaPoistaisot kiitokset!! Toivotaan, että blogista tosiaan olisi ollut apua, sillä se tämän blogin ideana osittain onkin. :)
Tuore 28V hodaripotilas ilmoittautuu! :)
VastaaPoistaItselläni todettiin juuri vähän aikaa sitten klassinen HL stage IIA. Tänään on ensimmäiset ABVD sytostaatit. Unen päästä ei tarvitse varmaan tänä yönä haaveillakaan...
Videotasi oli kiva katsoa. Olen itse esimerkiksi syyttänyt itseäni huonoista elämäntavoista. En siis tupakoi, mutta lähinnä sanomista löytyy vaikkapa ruokailutottumuksista. Monesti tuppaa unohtumaan ne vihreät lautaselta. ;)
Mulla oireina on ollut kutinaa jo jostain vuodenvaihteesta asti ja turvotusta soliskuopassa, joka n. kuukausi sitten viikon kuumeilun jälkeen nostatti selkeän suurentuneen patin. Tätä kävin sitten näyttämässä ja tässä sitä nyt sitten ollaan. Tosiaan alkoholin nauttiminen on aiheuttanut tuskastuttavaa kipua kaulan, hartian ja rintakehän alueelle oikealla puolella. Samalla puolella mistä patinkin löysin. Laihtumista en ole juurikaan havainnut ainakaan tavallisesta poikkeavaa. Yöhikoilua ilmeni vajaan viikon verran diagnoosin varmistumisen jälkeen, mutta sitten se katosi. Veikkaan, että oli ihan stressin tai lievän paniikin aiheuttamaa, tiedä häntä.
Soitellen sotaan! :)
Toni,
VastaaPoistahei ja anteeksi että vastaan kommenttiisi näin muutaman päivän myöhässä!
Kiitos, että jaoit tarinasi. On aina yhtä surullista kuulla, että joku on saanut syöpädiagnoosin. Sitä kun ei toivoisi kenellekään. Mutta jos jotain positiivista tästäkin voi löytää, niin sen, että Hodari on suht "helppo" syöväksi. Tai siis eihän yksikään syöpä ole helppo, mutta tässä on kuitenkin niin hyvät parantumisennusteet kuten varmasti tiedätkin. Mulla oli tismalleen sama levinneisyys, stage IIA ja hoidot meni nappiin. Toivon koko sydämestäni, että sulla menee kans yhtä hyvin!
Miten jaksoit ensimmäiset sytostaatit? Muistan oman ekan tiputukseni tosi elävästi edelleen. Jännitin paljon, mutta onneks ainakin miulla oli ihanat hoitajat siellä helpottamassa. Ja monet muut potilaat jutteli miulle avoimesti, se tuntui hyvältä. Saanko kysyä, missä päin sua hoidetaan?
Aika jännä, että sulla toi alkoholin nauttiminen on aiheuttanut kipua. En oo törmännyt moiseen oireeseen aikaisemmin! Mutta tässä se taas nähdään - kaikki kropat ja oireet on erilaisia. Tiedän tapauksen, jolla ainoa merkki syövästä oli vain ihon järkyttävä kutina, ei siis ollu patteja eikä mitään muuta Hodgkiniin viittaavaakaan. Tää henkilö sai ravata ties kuinka monella lääkärillä hakemassa apuja kutinaan, ennen kuin pääsi jatkotutkimuksiin ja syöpä löydettiin. On ehkä vähän pelottavaa ajatella, että syöpä voi naamioitua pelkän kutinan ja ihottuman taakse. Suurin osa nimittäin diagnosoisi sen varmasti esim atooppiseksi ihottumaksi eikä syöväksi.. Hui :(
Mie lähetän siulle ihan hirveesti tsemppiterkkuja ja jaksamista hoitojen keskellä!! Sie kestät kyllä, sie selviit siitä kunhan vaan jaksat pysytellä positiivisin mielin. Tottakai huonoja jaksoja tulee, mutta mulle tärkeimmäksi voimavaraksi osoittautui tavallinen arki. Se, etten jäänyt neljän seinän sisälle. Mutta jokainen taaplaa kuitenkin tavallaan, ja oon varma että löydät juuri itsellesi sopivan keinon tarpoa nyt näiden sytostaattien läpi. :) Ei oo oikeeta eikä väärää tapaa.
Ja se miun meiliosote löytyy tuolta blogin reunasta, jos haluut jutskata enemmänkin niin voidaan siellä vaihtaa yhteystietoja. Nää sairastapaukset koskettaa minuu aina tosi paljon, koska tiedän miltä sairastuneesta tuntuu ja suurinpiirtein mitä ajatuksia hän käy päässään läpi. Siksi jos miusta vaan voi olla jotain apua, niin juttelen ja kuuntelen kyllä! :)
Voimia ja aurinkoista kevättä siulle!
Ekat sytot meni ihan hyvin. Hoitojen jälkeen, kun pääsin kotiin niin alkoi hirveä väsymys, mutta ei kuitenkaan saanut nukuttua syvää unta. Illemmalla lähdinkin jo sitten ajelemaan siskolle käymään. Kasvoja hieman pisteli ja siskon mukaan olin kalpea, mutta posket punoitti. Kyllähän sellaista kuumotusta poskissa tuntuikin. Primperania on tässä tullut nappailtua tänään aamullakin viel yksi, koska semmoista etovaa oloa on ollut. Ei ole tarvinnut kertaakaan oksentaa, mutta kuitenkin. Kyllä sen jotenkin tuntee, että myrkyt elimistössä kiertää. Eilen illalla tosin alkoi pientä lihaskipua tulemaan sinne sun tänne, mutta ei mitenkään pahempaa.
VastaaPoistaMikäli näillä oireilla mennään koko hoito läpi niin eiköhän tämän kestä. Tarkoitus olisi ajaa moottoripyöräkortti ja hain siihen lääkärintodistuksen eilen. Pitää vain toivoa, että vointi on sen verran hyvä, että jaksaa.
Tuota alkoholin ja hodarin aiheuttamaa kipua ei ihan joka kerta ollut, mutta yleensä ei tarvinnut kuin yhden tölkin vaikkapa lonkeroa juoda niin aivan järkyttävät kivut.
Hoito on jo ilmeisesti jonkinverran tehonnut, koska näyttäisi siltä, että soliskuopan kohdalla olevat imusolmukkeet olisi hieman pienentyneet siitä mitä ne oli.
Ainiin ja helsinkiläinen kun olen, niin Meilahdessa mua tosiaan hoidetaan.
Toni,
VastaaPoistavoi ku kiva kuulla, että ekat sytkyt meni suht hyvin! Tuo väsymys iski usein mullekin sairaalasta päästyäni, varsinkin viimeisten sytostaattien kohdalla. Primperan ei auttanut mun pahoinvointiini ollenkaan, mutta söin aina neljä päivää sytojen jälkeen joka aamu yhen Navoban -pillerin. Se piti pahan olon poissa. Osittain ehkä niiden ansiosta mä en joutunut oksentamaan kertaakaan koko sytostaattihoitojen aikana, toivotaan ettet säkään joudu :)
Mulle kerrottiin, että sytostaatit kiertää elimistössä jopa 5-6 päivää, ja kyllähän sen huomasikin ihan yleisessä olossa. Mulla oli semmonen painon tunne rintakehässä alituisesti, vaikkei välttämättä paha olo olisi ollutkaan. Patit hävisi mullakin tosi nopeesti hoitojen alottamisesta, muistaakseni 2-3 sytostaattikerran jälkeen kaulan patteja ei tuntenut käsituntumalla enää ollenkaan! :)
Haha, miullakin siirtyy kontrollit nyt Joensuusta Meikkuun toukokuussa. Saa nähdä, miten osaan suunnistaa sinne... No, onneks reittiopas auttaa aina tällasta maalaistolloakin.
Maalainen kaupungilla ja kaupunkilainen maalla tulos silti sama, ihan pallo hukassa. Meilahti on nyt kyllä tosi hankala paikka, koska siellä on meneillään iso remontti. Syöpäklinikalla nyt löytää kaiken, mutta esimerkiksi PET kuvaukseen mentäessä eksyin. Remontin takia ei pääse liikkumaan samasta kerroksesta toiseen siipeen vaan pitää kiertää alakerran kautta ja taas hissillä ylös. Kyllä meinas hermot mennä, kun sinne joutui suunnistamaan. Varsinkin kun osa henkilökunnastakaan ei välttämättä tiedä miten paikasta A paikkaan B pääsee. :D Tämä tuli todettua siis, kun kysyin neuvoa. Seuraava työntekijä vasta osasi opastaa oikean reitin.
VastaaPoistaKatselin tässä muuten juuri huomisen salkkareita ja Ismo parallakin epäillään nyt imusolmukesyöpää. Mielenkiintoista seurata, että osoittautuuko epäily todeksi ja näytetäänkö jatkossa sarjassa syöpään sairastuneen arkea.
Aivan mahtavaa että joku uskaltaa puhua näistä asioista näin avoimesti kun sä ihailen sitä... ja
VastaaPoistaKiitos videostasi sitä oli kiva kuunnella ja samalla sain rohkeutta puhua omista pateistani kaulalla kun meen toukokuussa kutsuntatarkastukseen.
Tsemppiä jatkoon ja hauskaa kesää :)
Anonyymi,
VastaaPoistakiitos kivasta kommentista! Mukava kuulla, että sait päättömästä hölötyksestäni jotain irti :) Kyllä ne patit kannattaa näytätyttää jossain, siinä kun ei häviä mitään. Kiitos samoin aurinkoista kesää siulle myös!:)
paljon tsemppiä sulle!! :)
VastaaPoistaAnonyymi,
VastaaPoistajeii kiitos:))!