torstai 28. syyskuuta 2017

41+3


"Mieti mitä jää, kun mä lähden täältä - ei syytä huoleen, se päivä ei oo vielä tänään..." On soinut päässäni aika monta päivää putkeen. Yhdessä kasassa ollaan siis edelleen eikä ipanalla näytä olevan mikään kiire masusta pois! Kiva tietysti, että hän viihtyy ja kaikki on mukavasti, mutta tää mamma alkaa olla jo vähän tuskainen. 

Isosta vatsasta huolimatta voin edelleen fyysisesti tosi hyvin, mutta jokainen lasketun ajan yli mennyt päivä on tuntunut noin tuplaten pidemmältä kuin normaali vuorokausi yleensä. Oon ehtinyt lajitella vauvanvaatteet uudestaan kolme kertaa, siivota kodin jokaista nurkkaa myöten, stressata ihan liikaa mahdollisista puuttuvista hankinnoista (onkohan niitä pienimpiä potkuhousuja nyt varmasti tarpeeksi???) ja tuhlata omaisuuden Facebookin nettikirppareihin. Nukun keskimäärin 4-5h yöunia ja heräilen sinä aikana lukemattomia kertoja vessaan, joten osa tästä pökkyräisestä olosta johtunee varmasti jo ihan siitäkin.

Huomenaamuna, kun viikkoja on kasassa huimat 41+4, menen äitiyspolille yliaikaisultraan/-tarkistukseen ja toivottavasti tulen sieltä sitten vauvan kanssa takaisin. Varmuutta käynnistämisestä ei ole, mutta ajattelin olla napakka ja vaatia sitä. Nyt mulla olisi siellä seuraakin odotella synnytyksen käynnistymistä, kun ystäväni synnytti samaisessa sairaalassa tänä aamuna pienen tyttärensä <3 Ihan pikkuisen kateellisena oon tänään ihastellut tuon käärön kuvia... Ei onneksi voi mennä enää kauaa, että myös meillä on vauva sylissä.

Fiilikset ovat siis aika hämmentyneet ja jännittyneet tällä hetkellä. En oikein tiedä, mitä odottaa huomiselta, kun olin ajatellut synnytyksen lähtevän käyntiin spontaanisti lapsivesien menolla tai supistuksilla. Mä en ole saanut edes yhden yhtä "oikeaa" supistusta aikaiseksi, vaikka olen esimerkiksi ravannut portaita mummolaan kuudenteen kerrokseen, lenkkeillyt ja kokeillut kaikki mahdolliset vippaskonstit. Niin se näköjään vaan on, että vauva tulee, kun on tullakseen. Ajattelin kohta vielä kuitenkin tehdä pienen askelkyykkytreenin, käydä kuumassa suihkussa ja syödä sen jälkeen jotain tulista ruokaa - näin annan vauvalle viimeisen mahdollisuuden lähteä itsekseen liikkeelle ;) Oon vähän skeptinen tän suhteen, mutta yrittänyttähän ei vanhan sanonnan mukaan laiteta.

Palataan seuraavan kerran toivottavasti vauvantuoksuisten uutisten kera! 

: Elli

6 kommenttia:

  1. Mitähän teille kuuluu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin hyvää! Pieni tyttö syntyi 3.10. ja aikalailla vauvakuplassa täällä elellään :-) paljon on kerrottavaa ja kirjoitettavaa - yritän joku ilta vauvan nukkuessa olla sen verran reipas että päivittelen kuulumisia tännekin! Mutta kaikki hyvin täällä siis, ihastellaan vaan tätä maailman kauneinta kääröä <3

      Poista
    2. Paras kuuluminen on tämä <3

      Onnittelut ja jatka vain vauvan ihailua!!! Kirjoita jos/kun ehdit, mutta me jaksamme kyllä odottaa.

      Kiara-täti :)

      Poista
  2. Täälä kans kovasti oottelen vauvakuulumisia ja synnytyskertomusta! :)

    VastaaPoista
  3. Oi, paljonpaljon onnea ja rakkautta! Mie oon käyny täällä kattomassa millon tulee vauvauutisia (..ja vasta nyt tajusin lukee kommentit..), näin tuntemattomanakin ihana tietää että kaikki on hyvin :D Nauttikaa pienestä kääröstä :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)