perjantai 25. lokakuuta 2013

Bonfire heart

Takanani on nyt tämän blogihistorian pisin postaustauko, lähes 5 viikkoa. Mietin pitkään, miksi minua ei huvita kirjoittaa. Ehkä siksi, etten usko ketään kiinnostavan arkeni, joka koostuu töistä ja kotona puuhailusta. Työrytmi on asettunut nyt uomiinsa - teen joka toisen viikon aamuvuoroa ja joka toisen viikon iltavuoroa. Kun olen päivät pitkät asiakaspalvelutyössä ja ihmisten ympäröimänä, niin kotiin tullessani ei tee ensimmäisenä mieli laittaa musiikkia soimaan tai jutella kenenkään kanssa. Silloin haluan vain istahtaa hetkeksi aloilleni, kuunnella hiljaisuutta ja omia ajatuksiani. Ikään kuin puran sen työpäivän hälinän. Tähän rauhoittumisrituaaliin menee aikaa kymmenestä viiteentoista minuuttiin, ja sen jälkeen olen taas iloinen ja aktiivinen oma itseni. Käykö kenelläkään muulla koskaan näin? Tää on nimittäin ihan uusi juttu mulle. En vain kykene olemaan sosiaalinen heti työpäivän jälkeen, kun väsyttää ja olen juuri puhunut työkseni monta tuntia putkeen. 

Toinen syy blogihiljaisuuteen on ollut, yllätys yllätys, ystäväni Hodgkinin lymfooma. Kun alkusyksystä huomasin, että syöpä alkaa taas saada otetta ajatuksistani ja päättää, mitä voin ja mitä en voi tehdä, katsoin parhaimmaksi sulkea kaikki Hodgkiniin viittaavat asiat mielestäni pois. Vaikka en olekaan kirjoitellut syövästä juuri mitään viime aikoina, niin tämä on kuitenkin syöpäblogi. Joka ikinen kerta tänne tullessani muistan syövän ja kaiken sen, mitä olen käynyt läpi. Käyn salamannopeasti aina läpi viimeisen kahden vuoden tapahtumat, kun avaan blogini. Ikävät muistot palautuvat mieleen ja voin lähes fyysisesti taas tuntea, kuinka kanyyli painaa kädessäni niin, että sitä pakottaa. Ja suoraan sanottuna mä vihaan sitä tunnetta. 

Pelkään edelleen syövän uusiutumista, ja sen kanssa on ollut suht raskasta elää. Hirveintä on olla epävarma omasta terveydestään, eikö niin? Toivoisin, että omistaisin laserkatseen, jolloin näkisin vatsaani vilkaisemalla että onko siellä sisäelimissä möykkyjä vai ei. Kävin maanantaina Meilahdessa tietokonetomografiatutkimuksissa, jotka sujuivat ihan hyvin. Etukäteen juotavasta varjoaineesta oli jätetty aniksen maku pois (hurraa!!), joten sekään ei tuottanut oksennusrefleksiä. Kanyyli saatiin ekalla yrittämällä suoneen, mitä ei ole tapahtunut sitten syksyn 2011 jälkeen kertaakaan. Pelkään kuitenkin, että tämä kaikki on vain tyyntä myrskyn edessä. Menen ensi maanantaina eli yliylihuomenna tapaamaan lääkäriä, jolloin kuulen tuomioni syövän uusiutumisesta. En halua kirjoittaa aiheesta nyt enempää, koska alan joko itkeä tai täristä pelosta. Palaan asiaan kyllä sitten, kun tulokset ovat tulleet.

Olen viime kuussa yrittänyt panostaa itseeni enemmän kuin aiemmin. Tehnyt niitä asioita, joista nautin ja joista minulle tulee hyvä mieli.


Kuten esimerkiksi lukenut ruokavaliosta ja sen vaikutuksista elimistöön...


... opetellut tykkäämään meikittömästä naamastani...


... sisustanut uutta asuntoani...


... tehnyt vihdoin ja viimein kiitoskortit valmiiksi (toisinaan olen hieman saamaton)...


... säästänyt pennejä tekemällä isomman satsin ruokaa kerralla...


... iloinnut luonnonkiharoistani, jotka asettuvat nykyään ihan nätisti...


... ihastunut Jannen ansiosta How I Met Your Motheriin...


... päässyt yli kesäisestä kanasalaattiyliannostuksesta...



... käynyt pelaamassa uusien valmentajien kanssa...


... ja hankkinut juuri menetetyt kalorit takaisin herkuttelemalla...


... rapsutellut maailman söpöintä työkaveriani (pomoni jättää silloin tällöin koiransa minulle vahdittavaksi kassan taakse, haha)...


... hymyillyt kotikotona Joensuussa...


... nauttinut hiljaisista aamupäivistä kokkaillen (en edelleenkään oo mikään masterchef, mut vielä mä joku päivä yllätän itseni)...


... istunut keskustassa iltaa rakkaiden ystävien ja ilmaiseksi saadun viinipullon kera...


... edustanut sukuani ansiokkaasti...


... juonut maitoa ikäisilleni sopivasta prinsessamukista...


... tajunnut, kuinka hyviä ihmisiä mulla on ympärilläni, vaikka välillä tunnen olevani tämän universumin yksinäisin ihminen...


... kävellyt ympäri syksyistä Helsinkiä kamera kädessäni ja ihastellut rakennuksia...


... järjestänyt kasvonaamio-iltamat tyttöjen kesken...


... tykästynyt kasvissosekeittoon...


... ollut suoristamatta hiuksiani varmaan kolme viikkoa ja kuullut näyttäväni enkeliltä...


... siemaillut varjoainetta, namm...


... hihittänyt jääkaappimagneetille, joka muistuttaa minua juuristani ja siitä, minne todellisuudessa kuulun...


... ja ennen kaikkea rakastunut syksyyn, ihmisiin ja ikkunastani aukeavaan näköalaan. Vaikka kesästä pidänkin, niin kyllä syksy vie voiton ihan satanolla. Kattokaa nyt, ei noista väreistä voi olla tykkäämättä!

Olen myös laihtunut. Tarkkaa kilomäärää en osaa sanoa, koska en omista vaakaa enkä sellaista aio hankkiakaan. Mä olen AINA painanut reilusti enemmän, miltä näytän. Lapsena oli järkytys kuulla, että kaverini painoivat vain 30 kiloa, vaikka oma painoni huiteli jo siellä 45kg hujakoilla. Olin kuitenkin täysin samankokoinen kuin muut. Nyt vanhemmiten olen ymmärtänyt, että se on lihas, mikä painaa. 4-vuotiaasta asti pelattu tennis näkyy väistämättä vartalossani enkä ole aina pitänyt siitä.

Syöpään sairastuessani lopetin aktiiviurheilun lähes kokonaan. Söin Ben&Jerry's -jätskiä elääkseni, koska se meni alas. Muut ruoat, kuten liha, aiheuttivat lähinnä pahoinvointia. Tiesin, että jäätelö on epäterveellistä, mutta silloin se oli toissijainen asia. Tärkeintä oli, että ylipäätään edes söin jotain. Painoni kuitenkin nousi ja nousi, kunnes sain hoidot päätökseen. Tunsin oloni todella tukalaksi silloisessa painossani, mutten tehnyt asialle mitään.


HELMIKUU 2012


LOKAKUU 2013

Voi olla, että te ette huomaa eroa, mutta itse tunnen sen jaksamisessani ja hyvinvoinnissani selkeästi. Mahdun nykyään s-koon farkkuihin ja paidat istuvat paremmin kuin ennen. Vaikka eniten rasvaa onkin lähtenyt vyötäröltä, olen edelleen vähän pehmeä. Mutta tiedättekö mitä, se ei haittaa! Olen täysin tyytyväinen nykyiseen painooni ja kroppaani. En ole fitness-mimmi enkä Victoria's Secret-malli, mutta olenkin minä. Naisellinen ja muodokas. Tämä on se paino, jossa minulla on hyvä olla ja jossa viihdyn.

En tiedä, miksi edes kerron teille tästä, mutta kai haluan vain ilmaista, että olen saavuttanut yhden tavoitteistani. Ja jos mä vielä joskus joudun kohtaamaan syövän silmästä silmään, niin VANNON etten anna painoni nousta niin radikaalisti kuin ensimmäisellä kerralla. Mörököllit minut vieköön, jos sanani syön ja sitä rataa.

Muistan elävästi tuon ylemmän kuvan hetken. Oltiin Antin kanssa lähdössä elokuviin. Oloni oli hyvin epävarma johtuen peruukista ja noh, muutenkin koko elämäni ja minäkuvani oli sekaisin tuohon aikaan. Tiesin olevani tukeva ja ruma, ja se harmitti. Sitä itseinhoa paremmin muistan kuitenkin sen, kuinka Antti kuvan oton jälkeen kaappasi minut isoon karhunhalaukseen ja kertoi, että olen hänelle rakas, vaikka olisin minkä muotoinen tahansa. Plösönä, kaljuna, ripsettömänä ja kulmakarvattomana Voldemortinakin. Se on jäänyt mieleen yhtenä tärkeimmistä muistoistani. 

Ulkonäkö ja -muoto on loppujen lopuksi kuitenkin vain pintaa, ja valitettavasti se tuppaa unohtumaan turhan usein. Meillä kaikilla pitäisi olla ainakin yksi ihminen elämässämme, joka nostaa meidät pystyyn silloin, kun siihen ei itse pysty. Joka latoo niitä karuja faktoja kehiin, vaikka oma henkinen kantti vetelisi viimeisiään. Siksi vaikka nyt tykkäänkin kropastani, en ota stressiä siitä. Tiedän, että minusta välitetään ja minua rakastetaan kaikkien niiden kilojenikin kanssa. Ja se on hyvä tunne se.

♥: Elli

80 kommenttia:

  1. Ihanaa kun palasit. :)
    Mä en voi uskoa että sussa jylläis taas jokin niinkin paha asia kuin syöpä. Ja vaikka jylläisikin niin sulla vaikuttaa olevan mahtava tukiverkosto sun ympärillä. Monesti tätä blogia lukiessa oon miettiny että vitsi oot onnekas ko sulla on nuin ihania ystäviä. Mullaki on kavereita mutta tuntuu että sulla ne ystävät on juurikin ystäviä, maailman paras ja arvokkain tukiverkosto. Perhe ja suku on toki myös tärkeä, mutta kaverit merkkaa silti niin hurjasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että ootte jaksanu pysyä mukana, vaikka olenkin ollut ihan hiljaa. :) ja oon kanssasi samaa mieltä - mulla on käynyt ihan mieletön tsägä, että mulla on tollaisia ystäviä! Kun sairastuin, mulla viileni välit aika moneen silloiseen hyvään ystävääni. Mutta tommoisen "tosipaikan" tullen kyllä sitä oppii huomaamaan, että ketkä oikeasti välittää ja ketkä ei :) Ei mullakaan ole semmoisia läheisiä ystäviä kuin yhden käden sormien verran, mutta ne on sitäkin arvokkaampia. Oon aivan varma, että jos sairastuisit, niin sinunkin kaverit tukisi sua yhtä hyvin kuin miun kaverit on tukenu minua! Kiitos kivasta kommentista :)

      Poista
    2. Niin ja sitä piti vielä sanomani, että miulla on kyllä ihan terve olo sitä kutinayskää lukuunottamatta. Inhottaa vaan muisto siitä, että sillon 2011 ei mulla ollu muitakaan oireita kuin tää sama pahamaineinen yskä... Iiks! Mutta pitäs varmaan vaan yrittää luottaa siihen omaan tuntemukseen kehostaan ja sen terveydentilasta.

      Poista
  2. Aivan ihana teksti, oon käyny joka päivä kurkkimassa että joko nyt ois tullu uus postaus :p
    Ja Elina olet aivan upea persoona (ainekin näin ruudun välityksellä oletan näin), kaunis kuin mikä ja selviytyjä! Olit sitten minkä kokoinen tai näköinen!
    TSEMPPIÄ KAIKKEEN, OLET IHANA <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon <3 Tulee niin iloinen mieli näistä. Upeasta persoonasta en menis vannomaan, mutta parhaani yritän! Kaunista syksyä siulle:)

      Poista
  3. Sulla on niin ihana asenne tähän elämään et ihan kateeksi käy! Olet todella kaunis ja kroppasi on ihailtavan kaunis! :) Tsemppiä tosi paljon, toivottavasti lääkäriltä tulee iloisia uutisia :)
    Ps. todellakin näytät ihan enkeliltä luonnonkiharoissasi hiuksissa ! (Itsekin ne omistan ja tiedän, että niiden kanssa eläminen on välillä aika ärsyttävää, mutta kaipa niistäkin vielä jonakin päivänä osaa nauttia ;D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riikka! Todellakin pitää toivoa, että lääkäriltä tulisi hyviä uutisia. Ei tekis mieli menettää näitä (enkelin)kiharoita jälleen :( Ei nyt, ku alan just tulla toimeen näiden kanssa, haha. Oo vaan hirveen ylpeä luonnonkiharoistasi, miusta semmonen villi tukka näyttää ainakin kivemmalle kuin piikkisuorat hiukset! Siksi mäkin olen vähentänyt hiusteni suoristamista radikaalisti :) Kiitos vielä kommentista!

      Poista
  4. <3 <3 en oikee osaa sanoo mitää :( tsemppiä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miulle riittää, että sie ihanainen luet tätä blogia edelleen. Oot varmasti yks pitkäaikaisimmista lukijoistani, arvostan sitä:) Kiitos tsempeistä♥!!

      Poista
  5. kyllä sä enkeliltä näytät. Hurjan kauniilta siis <3 tosi hyvä teksti jälleen, paljon asioita joista olen samaa mieltä! sä oot kyl vahva, niin vahva etten uskois enää syövän palaavan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, kiitos kovin!♥ Toivotaan, että herra Hodgkinkin pitää minua liian vahvana vastustajanaan ja jättää tulematta elimistööni uudestaan :)

      Poista
  6. Ihana Elina, kiva että olet takaisin täällä! :) Minullapa vain on jotenkin vahva tunne siitä, että olet edelleen terve. Toivottavasti lääkäri vahvistaa tämän sinulle piakkoin. Ja huomaan kyllä eron noissa kuvissa kroppasi suhteen mutta toistan jo toistettua, olet upea koossa missä tahansa! Tsemppiä syksyyn :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista<3 Pomonikin sanoi minulle eilen, ettei usko minun olevan sairas. Ja perusteluna tälle oli se, että hänellä on vain semmoinen kutina. Mie todellakin toivon siis, että teidän kummankin kutinat on oikeessa! Noh, maanantaina se selviää :) Hyvää syksyä siulle myös !

      Poista
  7. vitsi mikä leijonanharja toi sun tukkas! niiiiiiin upee:)
    take care<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii se kieltämättä on... mutta en valita ;) Kiitos samoin<3

      Poista
  8. Ihanat hiukset! :) Sun postaukset pistää aina miettimään! Ja kyllä se normiarkikin kiinnostaa, mua ainakin :)) Oon kans huomannu ittessäni ton ettei sitte työpäivän jälkee enää jaksakkaa olla niin supersosiaalinen vaa tarttee hetken ihan yksinään :D Tsemppii ja kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sonja :) Joo siis se hetki pitää saaha olla ihan ittekseen, ja sit vasta jaksaa taas kiinnostuu kaikesta ympäröivästä :D En siks esim tykkää mennä suoraan töistä vaikka kaverin kaa syömään, koska tuntuu että en pysty keskittymään ollenkaan. Kiitti vielä ja kivaa viikonloppua siulle myös!:>

      Poista
  9. Voi herra jumala, oot niin täydellinen, että mä en kestä<3 Ja sä todellakin olet niinku enkeli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voii höpsö, oon kaukana siitä!! :) Iso kiitos<3

      Poista
  10. Tyttöseni, oli kiva käydä luonasi. Kiitos seurasta ja höpöttelyistä <3
    People like us, we don’t need that much
    Just someone that starts, starts the spark in our bonfire hearts

    VastaaPoista
  11. Ettei tuo varjoaine ole ihan vain vettä?:D Meidän työyksikössä juotetaan TT:tä varten 1l vettä tollasista mukeista.. Ennen annettiin sitä aniksen makusta gastrografinia varjoaineeksi, mutta meillä on siirrytty melkein kokonaan veteen, joka toimii eräänlaisena varjoaineena suolistossa.. Mutta peukut ja varpaat pystyyn, että kuvat ovat puhtaat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu tiiän, että joissakin tapauksissa juotetaan potilaille vain vettä! Mutta miun piti ainakin edellisenä iltana juoda kotona semmoinen litku, mikä kyllä maistui anikselta. Viimeksi sanoin sairaalallla hoitajille, että voisiko varjoaineesta jättää aniksen maun pois, niin nyt sitä ei ollut :) Vedeltä tuo ei maistunut, mutta tarkkaa koostumusta en tiiä tosiaan. Sit vielä kesken kuvauksen käytiin laittamassa sitä jodia tai varjoainetta suoneen, niinku aina aiemminkin :) Ottasin kyllä mieluummin vettä aina jatkossa!

      Poista
  12. täälläkin peukut pystyssä :]
    ja munkin mielestä hyvä postaus, niinkuin yleensäkin:)

    ja ihanan sulonen toi sänkynurkkaus! :D
    onko toi teksti sellanen sisustustarra?
    (jos on niin mistä oot hommannut sen? niin söpö!:D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee huippua :) Joo nimenomaan semmonen sisustustarra! Toi on itseasiassa Joensuun Wihonen Decosta ostettu, mut oon nähny samoja ainaki kodin1:sessä ja vawrmaan netistä saa tilattua myös :) Miustaki se oli tosi söötti, pakko oli ostaa!

      Poista
  13. Hahah, en siis ole ainut jolla kiitoskorttien lähetys jäi "melko" myöhäseen! :--D Itse lähetin tuossa kuukausi sitten kortit, mutta kun kaverit olivat kovasti jo heinäkuuhun mennessä kuulemma hoitaneet nuo hommat, niin kyllä oli vähän myöhästynyt olo ittellä... :D

    Ja ihana postaus taas kerran. Tykkään tosi paljon kun sulla nää on niin monesti tosi pitkiä, on paljon luettavaa ja katsottavaa :) Ei lyhyissäkään vikaa ole, mutta mitä pidempi sen parempi!

    Hyvää syksyä sulle<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojoo et tosiaan oo ainoo... vähän hävettää mut olkoot :D Hei ei me olla ees myöhässä, miun paraskaveri valmistu viime joulukuussa eikä oo vielä ees valinnu kiitoskorttikuvaa. Että näin :D Ja kiitti hei ihanista sanoista, kiva kuulla että myös pitemmistä postauksista tykätään :) Mulla tosi usein on se "ongelma", että ku pääsen vauhtiin kirjoittamisessa ni en mitenkään malta lopettaa. Kaunista syksyä myös siulle<3

      Poista
  14. Ihanaa kun palasit! :) <3 Koskaan en oo kommentoinut, vaikka oonkin blogiasi lukenut lähes alusta asti. En voi kun ihailla positiivista asennettasi ja sitä, että sait hoidettua lukion kunnialla, vaikka varmasti oli mielettömän rankkaa! Pidän peukut pystyssä, että maanantaina saat hyviä uutisia. :) Tee postauksia normaalista arjesta tai ihan mistä vaan. Pääasia, että kirjoittelet jotain. Tuo jääkaappimagneetti on huippu ja niin totta. Itsekin oon Joensuusta kotoisin, mut asustelen tällä hetkellä Helsingissä.

    Ps. Nuo hiukset on ihanat ja hiusten kantaja on tosi kaunis... :)
    Pps. Teetkö postausta uudesta kodistasi?


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana sinä<3 tänään tuli hyviä uutisia, teidän peukut on ollu tosi tehokkaita hihi! Kiitos vielä kehuista ja kiva, että uskaltauduit kommentoimaan. Teen toki kodista postauksen, kuhan vaan saan sen sisustettua ensin loppuun :) vielä puuttuu yksi hyllykkö ja pari pikkujuttua, sitten se on täydellinen minulle!

      Poista
  15. oot ihan mielettömän kaunis ja toivon niinniin et kaikki menee jatkos hyvin!<3 harmittaa niin ettei nähy kesällä mut mä vannon et pakotan sut kohtaan mut vielä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 kiitos ihana ja tuskin maltan odottaa!

      Poista
  16. Moi, olipas kiva kun taas palasit höpöttelemään elämästäs! :) Löysin sun blogin ehkä noin kuukaus-kaks sitten ja on tullu se tässä luettua läpi. Jännityksellä seurasin sun matkaa ja iloitsin kun sairaus oli selätetty. Sydän jätti yhen lyönnin väliin, kun edellisellä lukukerralla luin tuntemuksistas ja sen jälkeen oon joka päivä käyny lukemassa, et joko oot kertonu tilannekatsausta ja nythän se viimein tuli. Näytät tosi pirtsakalta ja hyvinvoivalta, joten uskon että sinun ja pomos kutinat on oikeessa!! :)

    Ja ihan varmasti kiinnostaa sun ihan jokapäiväset jutut, kirjotat niin eloisasti. Lämmittää tämmösen 10 vuotta vanhemmankin ihmisen mieltä ja muistuu mieleen ne omat villit vuodet kirjotusten jälkeen. Nyt ne on muisto vaan... :D Joten nauti, elä, koe! Voin kertoo et aika se rientää ihan pirun nopeesti ja kohta ei ennää jaksakaan ja mukavuudenhalu voittaa. Itsekin teen asiakaspalvelutyötä ja mulla on ihan sama juttu, että työvuoron jälkeen vaatii palautumisajan, ennen kun jaksaa olla taas sosiaalinen. Joskus se saattaa mennä seuraavaankin päivään...

    Jos tuntuu että tämä blogi tuo aina inhottavat muistot mieleen, niin entäs jos alottasit kokonaan uuden? Kertoilisit normaalista arjestas ja reissuistas ja muista ja sillon kun on syöpään liittyviä juttuja meneillään, niin kerrot nekin. Nehän valitettavasti ainakin kontrollien aikaan kuuluu siihen sun arkeen. Linkki vaan uuteen blogiin, niin varmasti tämän lukijat löytää sen.

    Oot ihana ja sydämellinen ihminen ja todella kaunis nuori nainen! Tässä kun on tiiviiseen tahtiin lukenu tän blogin, niin on hyvin huomannu, kuinka paljon oot kasvanu ja kypsyny henkisesti. Ite löysin oman itsevarmuuteni vasta joskus kaksvitosena. Sulla tietysti elämäntilanne on pakottanu henkiseen kasvuun, mutta on siinä muutakin... Oot vahva ja tasapainoinen ihminen ja silloin kun on sinut itsensä kanssa, on hyvä olla myös muiden kanssa. Täällä on sormet kyynerpäitä myöten ristissä, että tullee hyviä uutisia maanantaina!! :) Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti kauniista kommentista ja mielettömistä kehuista! Meen aina ihan sanattomaks teidän kehujen edessä, en oikeesti tiiä miten miusta voijaan ajatella noin nätisti... :) Lupaan yrittää aktivoitua tän blogin kanssa, mut välillä tuntuu vaan niin tyhmältä kirjoitella kaikesta "turhasta". Uusi blogikaan ei ole poissuljettu vaihtoehto, mutta ainakin toistaiseksi pidän tätä yllä. Tästä on kuitenkin tullut niin iso osa mun elämää, että olisi vaikea luopua tästä kokonaan. Kaunista syksyä siulle :)

      Poista
  17. Hei Elina!!!

    Todella hienoa, etta jaksat olla positiivinen, se nimittain vaikuttaa TOSI paljon miten voit. Ruokavalio on ERITTAIN tarkea...muistatko mita jo Hippokrates sanoi:Ruoka olkoon laakkeemme, laake olkoon ruokamme! Sokerit ja hiiva parasta(suurinta herkkua ja sita ei moni tieda) syopasolujen ravintoa, siis ne kannattaisi jattaa kokonaan pois. Stressi laukasiee helposti sairauksia(monenlaisia), siis yrita pitaa itsesi mahdollisimman tyynena ja positiivisena, mita kylla oletkin ja se on aivan upeaa. Hyvin olet selvinnyt sairaudestasi, aivan mahtavaa.
    Naytat oikein terveelta, hyvinvoivalta ja kauniilta, en mitenkaan voi uskoa sinun sairastavan...mutta ymmarran, etta se painaa mieltasi. Se on enemman, kun normaalia!!!!
    Mielikuvaharjoittelu olisi myos oiva tapa paasta ikavista ajatuksista pois. Visioi, etta sinulla ei ole enaa kehossasi syopasoluja ja jos saisit sellaisen diagnoosin, kuvittele solut pieniksi ja iso hai tulee ja syo ne. Siis esim.tallainen!
    Meditoinnin on todettu auttavan moniin sairauksiin...sita valalaan jo teetkin, kun palaat kotiin ja otat oman ajatn paastaksesi pois paivan hulinoista! Voisit kokeilla jatkaa aikaa puolesta h tuntiin! Mutta etene omaan tahtiin, siis ihan kaikessa, ela oman nakoista elamaa, ei toisten!

    Hiuksesi ovat todellakin, kun Enkeleilla, heiltakin voit pyytaa apua...he kylla kuuntelevat ja auttavat!

    Kaikkea hyvaa sinulle kauniiseen syksyyn, mita rakastat...siita saat voimaa, mieli ja kehosi voi hyvin ja sen huomaa!!

    Lampimin ajatuksin<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruokavaliolla tosiaan on usein luultua suurempi merkitys syövänkin synnyssä. Olen kuullut hiivojen positiivisesta vaikutuksesta syöpäsolujen kasvuun, mutta rakastan ruisleipää liian paljon voidakseni jättää sen kokonaan! Kiitos tsempeistä ja kivoista sanoista, mielikuvaharjoittelu ja hartaat toiveet tuottivat näköjään tulosta ja sain tänään ihan puhtaat paperit lääkäriltä :) Kaunista syksyä siulle myös<3

      Poista
    2. Hei Elina!!!

      Sydammenkiitos vastauksestasi!!

      Olen aivan super onnellinen, etta saat jatkaa nuoren tyton elamaa nyt kaikessa rauhassa, ilman huonoja uutisia...aivan mahtavaa!!!!
      Muistahan kiitollisuuden, vaikka oletankin sinun osaavan sen kauniin taidon! Universumi on siita ihmeellinen, etta se vastaa, miten sinne "huudetaan"...siis positiiviset ajatukset/teot vaikuttavat todella paljon meidan tulevaisuuteemme!!!
      Kaikilla meilla on joku "risti" kannettavavanamme, mutta se usein tarkoittaa, etta MEIDAN TAYTYY KASVAA IHMISINA!!! Ja luulen ja uskon, etta juuri sinulle on nain kaynytkin! Vaikutat todella kypsalta nuorelta!

      Ruokalvaliosta ja elimiston happo-emastasapainosta ei voi likaa puhua syovan synnyssa. Kannatan ehdottomasti, etta siita puhuttaisiin enemman.

      Kaikkea hyvaa, ihan parasta elamasi syksya sinulle kaunis, elamaniloinen ja niin suloinen Suomitytto!!

      Edelleen lampimin ajatuksin <3

      Poista
  18. Elina tyttönen,

    Sormet ja peukut ristissä puolestasi!! Olet niin hyvinvoivan näköinen, että on mahdotonta ajatella, että sinussa joku jylläisi. Muista kuitenkin, että sinä olet vahva ja sinulla on upeat tukijoukot. Tsemppiä miljoonasti lääkärin tapaamiseen!!

    Täti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon niin kiitollinen, että miulla on teidän kaltaiset tukijoukot käymässä tätä miun kanssa läpi! Kiitos tsempeistä ja kehuista<3

      Poista
  19. Ihana postaus! :). Tsemppiä kaikkeen ja näytät oikeastikkin kauniille kiharoissasi :).

    VastaaPoista
  20. Jo tätä postausta tulikin odoteltua. <3

    Hienoa, sinä siellä.

    T. Kiara-täti

    VastaaPoista
  21. Säteilet niin elämää, kuin 19-vuotiaan kuuluukin. (: Pidä se, kävi miten kävi. Toivottavasti uutiset tänään oli hyviä, varmasti stressaa ihan hirveästi. Saako myös kysyä, mitä niille sun kahdelle myös hodgkinia sairastaneelle/sairastavalle kaverille kuuluu? Toivottavasti mahdollisimman hyvää. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie aion säteillä jatkossa niin paljon ku sielu sietää, sain nimittäin hyvät uutiset!! :) Kieltämättä mua stressas aika paljon, ja se jännitys muuttu ihan fyysiseksikin. Hodari-kavereille kuuluu kummallekin ihan hyvää, toinen on täysin terveiden kirjoissa ja toinen käy läpi niitä vahvempia hoitoja uusiutumisdiagnoosinsa jälkeen. Kiitos kommentistasi <3

      Poista
    2. Päivän paras uutinen! Kiitos, maailmankaikkeus, ansaitset kaiken tuon onnentunteen. (: Ja kaikki lukijat iloitsee sun kanssa kanssa kyllä. <3 Toivotaan että intensiivihoito tepsii kaveriin ja saatte kaikki jättää herra hodarin historiaan! <3

      Poista
    3. Todellakin täytyy toivoa näin! Kiitos tuesta ja kannustuksesta<3 on tää elämä vaan niin ihmeellistä.

      Poista
  22. Täällä jo sun suuri ihailijasi odottelee myös niitä lääkärin tuloksia, toivottavasti tuli vain ja ainoastaan hyviä uutisia!! <3 olet mahtava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitähän sieltä tuli! Kiitos tuesta<3

      Poista
  23. Hei rakkaat ihanat kommentoijat, en osaa tehä kännykällä postausta enkä pääse nyt koneen ääreen, mutta tulin vain kertomaan että olen terve :) tää tyttö on tänään (ja tulevaisuudessakin) superonnellinen! Kaunista alkavaa viikkoa kaikille, teen joko tänään tai huomenna postauksen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Hyvähyvähyvähyvä!!! Just näin!

      t. Kiara-täti

      Poista
  24. Voi miten onnelliseksi sitä voikaan tulla tuntemattoman puolesta :)<3

    VastaaPoista
  25. Voi ihanainen Elina, olen niin onnellinen sun puolesta! Kerro pian, mitä se lääkäri sulle tarkalleen ottaen kertoi! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teen tästä vielä tosiaan postauksen, mutta tiivistetysti kerrottuna lääkäri sano vaan, että kaikki veriarvot on enemmän kuin kohdallaan (esim hemoglobiini 144 ja crp alle 3 eli normaali). Heinäkuun kuvauksissa suurentuneina imusolmukkeina näkyneet patit olivat pienentyneet normaalikokoon ja muutenki kaikki sisäelimet ym. olivat täysin puhtaita :) Labra oli vissiin kyllä unohtanut katsoa verikokeissa sen kilpirauhasarvon (heittää usein sädehoidon takia), mutta ne kontrolloidaan tuossa 4 kk päästä seuraavan kerran. Lääkäri kertoi, että prosentuaalinen mahdollisuus syövän uusiutumiseen on minimaalisen pieni, ja että minun ei tarvitse olla huolissani :) Kiitos myötäelämisestä, nää teidän kommentit on aina yhtä kannustavia <3

      Poista
    2. <3 aivan mahtavaa! Mulla huomenna sama vuorossa, toivottavasti tulee samanlaiset uutisetkin!! (onkohan meillä sama lääkäri?) :-D

      Poista
    3. Voiii tsemppiä ihan hirveesti! Mulla vaan valu kyyneleet vuolaasti, ku lääkäri sano ettei oo syytä huoleen :) En muista ees sen lääkärin nimee enää, mut semmonen suht nuori ja hoikka tummahiuksinen nainen se oli! :) Tosi mukava. Halit täältä sinne <3

      Poista
    4. Täällä yks pillahti itkuun ihanista uutisistasi! Voi jestas mää oon onnellinen ja kiitollinen sinun puolestasi!!!!! Ihana Elina olet!

      Riikki

      Poista
    5. Kiitos ihan tosi paljon!! :)) nyt voi kuivata kyyneleeet, kaikki on oikein mainiosti!

      Poista
  26. Ihanaa kuulla hyviä uutisia! Oon oikeasti jännittäny täällä sun puolesta. Hassua kuinka paljon sitä voikaan miettiä ja myötäelää tavallaan täysin tuntemattoman ihmisen elämää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ootte maailman parhaita. Hylkäsin blogin yli kuukaudeksi sanomatta mitään (poden siitä yhä huonoa omatuntoa) ja SILTI te jaksatte olla tämmösiä <3 Suurkiitos!

      Poista
  27. Eipä ole tällä äidillä sanoja tänään...
    <3 <3 <3 Terveiset myös naperoilta.
    ps. Siulla on oikeasti ihania lukijoita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot rakas. Purista niitä naperoita nenästä <3

      Poista
  28. Oli varmasti elämäs parhaat uutiset! :) mahtavaa! sun pitää juhlistaa tätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ihan heittämällä yks parhaimmista uutisista mitä oon koskaan saanu :D Joo toin töihin jo pullaa kollegoille, ollaan oltu aika hyväntuulisia koko päivä täällä :)

      Poista
  29. en kestä, ihanin uutinen ikinä ❤️ apua mua itkettää oon niin ilonen sun puolesta c:

    VastaaPoista
  30. Ihan MAHTAVAA Elina!! Muista tää fiilis, olet niin ansainnut sen! Elämä on ihanaa!!!

    Täti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin tänään muistui taas mieleen, kuinka pienistä hetkistä täytyy oppia nauttimaan! Elämä on ihanaa just tämmösenä ku se on, kaikkine kauneusvirheineen päivineen. Kiitos kommentista!:)

      Poista
  31. Mahtavia uutisia! Olen niin jännittänyt puolestasi ja päätin tulla tänne kurkkaamaan, kun en kehtaa enää näin myöhään Mamallesikaan soitella. Halauksia ja nauti elämästä, olet ihana!

    M (ja ne pikkutalon uudet asukit tykkää siusta kans)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, kiitos paljon teille kaikille! Haleja takaisin, tuli nyt ihan kauhea ikävä teitä. Kerro terkkuja pikkutalon asukeille ja sille isännälle myös :) Olette ajatuksissa.

      Poista
  32. Jes jes jes, loistavaa Elina LOISTAVAA! ei se pirun syöpä suhun enää palaa, se on voitettu ja kuopattu. Mä tiedän. Sulla, sun
    läheisillä ja blogin lukijoillakin on aihetta onneen tän hyvän uutisen myötä <3 :')

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurkiitos ihana!! Tulee niin hyvä mieli, kun elätte tässä niin täysillä mukana. Tykkään teistä<3

      Poista
  33. Tuo hyvä uutinen piristi muaki koska oon jännittäny niitä sun tuloksia, jotka sitten onneksi osottautui hyviksi! hienoo! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos myötäelämisestä, arvostan sitä <3

      Poista
  34. Hei, kirjoittelin sinulle sähköpostia tässä yksi päivä, en tiedä kuinka usein käyt sähköpostissasi, niin ajattelin kertoa, että kirjoittelin sinulle. :) Ymmärrän täysin, että sinulla on nyt muutakin ajateltavaa kuin sähköpostit, mutta olisi kiva, jos sen lukisit kuitenkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi!! Joo sori en oo varmaan viikkoon avannutkaan sähköpostia, mutta hei käyn lukaisemassa ja vastailen sinulle sinne :)

      Poista
    2. En tiedä oletko vielä käynyt vastaamassa, vai olenko ollut liian tehokas ja poistanut viestisi muiden viestin mukana :)

      Poista
  35. Sä oot niin kaunis ja upea. <3
    Ihanaa että oot terve, en voi toivoa sulle mitään muuta kun hyvää! Oot ihanan säteilevä ja vahva tyttö.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)