torstai 10. heinäkuuta 2014

OYE!

Mitä teille kuuluu? Kuukausi on mennyt siitä, kun viimeksi morjestin blogia. Ja voi että, mikä kuukausi mulla on ollutkaan! Pitemmittä puheitta alla satunnaisia kuvia puhlusta, olkaa hyvät.



[1] Smoothiella ystävän kanssa Picnicissä, nam [2] Hiustenleikkaus- ja värjäysreissun tulos. Latvoista alkoi puskea vanhat vaalennukset läpi tehden pehkosta vihreän... Nyt on taas niin freesi ja huoliteltu olo. Kyllä se vaan niin menee, että hyvä tukka, parempi mieli!

 

[3] JOENSUU - tuo kylläisen masun ja sielunlevon luvattu maa


 [4 & 5] Throwback! Pengoin mummolassa valokuva-albumeita ja löysin monta ihanaa kuvaa. Muistan edelleen, kuinka paljon rakastinkaan tuota ensimmäisen kuvan mekkoa. Oikeanpuolimmaista kuvaa näytin poikaystävälle ja hän totesi: "Sulla on yhä tuo ilme, kun et saa mitä haluat". Ups...


 [6] Juhannusneiti [7] Lähdettiin serkkutytön kanssa extempore-reissulle Porvooseen juhannusaattona, hyvä reissu oli se! Järkytettiin suomenruotsalaisia vääntämällä oikein urakalla savon murretta - ilmeet oli ihan näkemisen arvoset, haha


[8] Ja vielä sitä juhannusruokaa: uunilohta, uusia perunoita, fetasalaattia ja kermaviilikastiketta. Kyytipojaksi lasi maitoa ja alkoholijuomista lempparein eli Somersby Apple. Ihana oli syödä välillä kunnollista ruokaa, koska arkisin hävettävän usein tulee elettyä sillä kiireessä napatulla ruisleivällä ja juotavilla jugurteilla.


[9 & 10] Aurinkoinen kesäilta Herttoniemenrannassa ystävien kanssa. Oon kateellinen musikaalisille ja soittotaitoisille ihmisille. Itselleni ei ole siunaantunut sävelkorvaa tai mitään muitakaan lahjoja musiikkiin liittyen - mua ei koskaan edes yritetty laittaa mihinkään muskariin tms. Toivoton tapaus pienestä pitäen...?

 
[11] Rauhallinen aamu ennen iltavuoroon siirtymistä. Sain käyttööni Netflixin ja mitä muuta se voikaan tarkoittaa kuin Gossip Girliä jakso jakson perään... Täydellistä viihdettä aivojen nollaukseen [12] Luonnonkihara pää


[13] On top of the world! Oltiin kävelyllä Töölönlahdella, kun näin maailmanpyörän pyörivän Linnanmäellä, ja sinnehän oli sitten päästävä samantien. Kertalipun hinta oli suolainen, mutta tällaisesta näköalasta sen maksaa ihan mielellään. Ah, Helsinki.


[14] Tällaisissa vetimissä meni lähes koko kesäkuu. Ihan oikeesti, tuulitakki ja villakaulahuivi? Takki on muuten ainoa alelöytö tältä vuodelta. Intersportista -70%, en valita en. [15] Työpaikka ja heinäkuiset säät - nyt alkaa näyttää ja tuntua jo enemmän siltä, miltä kesällä pitääkin! Porottava aurinko ja oranssi massakenttä, en voisi työpaikaltani enää muuta vaatia.

Se kesäkuusta. Huomenna mulla alkaa (liian) kauan odotettu LOMA, jota lähdetään viettämään heti muutamaksi päiväksi Joensuuhun Ilosaarirockiin. Siinä on muuten tapahtuma, josta on muotoutunut yksi vuoden odotetuimmista viikonlopuista. On paljon lukioaikaisia tuttuja, harrastuskavereita, hyvä mieli ja lähes poikkeuksetta sääkin suosii. Tänä vuonna artistikattaus on mun mielestä vielä erityisen monipuolinen ja loistava: Ellie Goulding ja Eppu Normaali ovat kaksi lemppariani.

Muita kesälomasuunnitelmia mulla ei ole, aion mennä vähän säiden mukaan ja hengähtää kunnolla. Haaveena olisi päästä mökkeilemään ja rantasaunaan jonnekin Järvi-Suomeen, saas nähdä toteutuuko toiveeni. Täytän tämän kuun lopussa myös 20 vuotta, mikä vähän hirvittää. En aio juhlia synttäreitäni tämän vuoden jälkeen, vaan pysyä aina parikymppisenä :-)

Suukkoja!

: Elli

12 kommenttia:

  1. Hyvää lomaa Ellille.Nauti ja rentoudu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Lupaan nauttia ja yrittää rentoutuakin :)

      Poista
  2. Pitkästä aikaa ehdin tulla tänne ajan kanssa. Elämä näyttää hymyilevän sinullekin. Minulle myös. Vanhempiin postauksiin sen verran kommenttia, että parikin välivuotta on tullut itsellä pidettyä aikanaan. Onnistuin silti valitsemaan vähän ehkä väärän alan. Sittemmin olin töissä pitkähkön ajan, nyt olen taas yliopiston kirjoilla ja opiskelen. Kummasti se maailma kuljettelee. Olen ollut varsinainen go with the flow -tyyppi elämän isoissa päätöksissä. Pieniä päätöksiä saatan vatvoa, mutta isoja teen näemmä hyvinkin fiilispohjalla.

    Olisipa minulla noin ihanat hiukset kuin sinulla.

    Välitäthän äidillesi kiitokset hänen kysymys-vastaus -postauksestaan. Kommentoin sinnekin lyhykäisesti.

    suvituulentuoksuisin terveisin,
    Kiara-täti

    p.s. ja poikaystäväkin löytynyt - hienoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi ihana Kiara,

      kiva kuulla, että sullakin alkaa löytyä se "oma juttu", ala, jota haluaa opiskella ja jonka parissa työskennellä. Eihän se ole mikään ikäkysymys, tuttavapiirissäni on moniakin vanhempia, ketkä ovat vaihtaneet alaa vasta myöhemmin. Taidan olla samanlainen go with the flow -tyyppi kuin sinäkin... Siitä hyvänä esimerkkinä viikon varoitusajalla muuttaminen Joensuusta Helsinkiin. Niin ne asiat vaan järjestyy.

      Hiukset kiittää ja äiti kiittää myös terveisistä! :) Ihanaa kesää siulle!

      Poista
  3. Moikka! Löysin sun blogin tässä ihan vasta ja luin kaikki -kyllä, jokaikisen- postauksen. Matkan varrella sai itkeä ja hymyillä vuorotellen. Olet mahtava ihminen ja aina jaksan hämmästellä positiivisuuttasi. Ei se yks syöpä elinaa noin vain pysäyttänyt. Hyvää jatkoa sulle!
    :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Apua, ihana kuulla että olet tänne jostain vielä eksynyt, vaikka blogini vähän tällä hetkellä uinuukin hiljaisuudessaan. Kiitos paljon kauniista sanoistasi! Olen aikalailla varma, että positiivisuuteni kumpuaa vastoinkäymisistäni. Joten tosiaan se mikä ei tapa, luultavasti vahvistaa. Aurinkoista loppukesää sinulle, ja kiitos kommentistasi! :)

      Poista
  4. Elli voitko pls auttaa jos yhtään tiiät et miten saisin tatuointipisteeni pois? Voiko sen poistattaa niiku luomen vai laserhoidolla? Onko sull vielä tatuiontipiste

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!

      Kun sain sädehoitoa, mulle ei tehty tatuointipisteitä lainkaan, koska kieltäydyin niistä. Kyllähän lääkärit kovasti niiden tekoa suosittelivat, mutta jääräpäänä sain neuvoteltua heidän kanssaan, että korvataan tatuoinnit tarroilla ja tussimerkinnöillä. Niitä saikin sitten olla kokoajan fiksailemassa, koska ne eivät tietenkään pysyneet paikallaan yhtä hyvin kuin tatuoinnit olisivat pysyneet...

      Mulla ei oikeastaan ole tietoa siitä, voiko tatuointipisteitä poistattaa mitenkään. Ehkäpä googlettamalla löytyisi muiden kokemuksia...? Jos olet Facebookissa ja kuulut mahdollisesti johonkin syöpäpotilaiden ryhmään (suosittelen lämpimästi, itse saan niistä paljon irti yhä edelleen vaikka olenkin terve), niin kannattaa kysäistä sieltä myös.

      Jos syöpäni uusiutuisi nyt ja minulle jouduttaisiin tekemään tatuointipisteet, olisin niistä ehkä ennemminkin ylpeä kuin häpeissäni. Pieniähän ne pisteet kuitenkin ovat, mutta sitäkin merkityksellisimpiä. Itse tuskin lähtisin pisteitä poistattamaan, vaan kantaisin niitä pää pystyssä. Olen oppinut tulemaan toimeen myös kaulallani olevan arpeni kanssa, joten miksi en myös tatuointipisteiden. Mutta se on jokaisen oma, henkilökohtainen asia ja päätös :--)

      Tsemppiä!!

      Poista
  5. Ei kannata jumahtaa kahteenkymppiin, on sitä elämää senkin jälkeen ja kokemuksesta voin sanoa että muuttuu vaan paremmaksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muuttuuko? :D No ei vaineskaan, kyllä mulla on paljonpaljon haaveita, tavoitteita ja asioita joita odotan innolla tapahtuvan tulevaisuudessa, sitten kun olen vanhempi. Olen vain viime aikoina pyöritellyt päässäni semmoisia kevyitä aiheita, kuten yhteiskunnan normien ja median luomien raamien vaikutus omaan käsitykseeni ulkonäöstäni. Mua ehkä vähän pelottaa vanhentua, kun tajuaa kuinka nopeasti aika kuluu. Että kohta onkin ryppyjä ja muita "vaivoja". Toisaalta ne on vaan pikkujuttuja ja sivuseikkoja, mutta kuitenkin :--D Äh, mitä mä tässä löpötän. Synttärit on ylihuomenna, pistetään sen piikkiin!

      Poista
  6. Hei rakas serkku laitoit sitte sen edustavimman kuvan miusta ! :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)