sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Teksti syöpäoppaaseen

"Muistan sen puhelun. Aurinko paistaa, yksi ensimmäisistä päivistäni lukion tokaluokkalaisena oli juuri päättynyt. Koulun pihalla avaan pyöräni lukkoa, kun tuntematon numero soittaa. Kaiuttimen rauhallinen naisääni toteaa: ”Kyllä sieltä nyt se imusolmukesyöpä valitettavasti löydettiin. Käviskö sulle torstaina tapaaminen sun tulevan lääkärin kanssa?” Sanat eivät tule ulos suusta, vaikka käsken. Pyörän avain tippuu kerta toisensa jälkeen maahan. Lämmin tuuli heittää kasvoilleni hiukset, joita pian ei enää olisi.

Minä, 17-vuotias energiaa ja elämää täynnä oleva tyttö, sairastuin vakavasti. Juuri minä sain taudin, vaikka koko elämä oli mennyt terveitä elintapoja noudattaen, urheillen ja päihteistä kaukana pysyen.

Ensin tuli shokki, joka purkautui vihana. Raivosin, heittelin tavaroita, itkin ja kirosin elämän sinne syvimpään helvettiin. Shokin jälkeen tuli epäusko ja kieltäminen. En minä mitään syöpää sairasta, ne ovat nyt jotenkin sotkeneet paperit siellä sairaalalla. Iski pelko ja epätietoisuus tulevasta.

Ihminen on sopeutuvainen, sanotaan. Arki alettiin suunnitella kahden viikon välein, minun sytostaattihoitojeni mukaisesti. Päätin kääntää tämän koettelemuksen hyödyksi itselleni. Sain todellisen mahdollisuuden näyttää, mistä minut on tehty. Päätin selvitä.

Jatkoin elämää normaalisti: koulu, ystävät, perhe, urheilu. Kieltäydyin oksentamasta. Tukka harveni, samoin ripset. Laitoin blogin pystyyn, josta tulikin menestys. Purin ajatuksiani kirjoittamalla.

Tätä tekstiä kirjoittaessani jäljellä on enää yksi sytostaattihoito ja muutama viikko sädetystä. Hymyilen, vaikka ulkona on pimeää. Vuodessa on 365 päivää, joista olla onnellinen. Mie selviin."

Eli tuossapa olisi tuo teksti, minkä kirjoitin sinne nuorille syöpään sairastuneiden oppaaseen. Tein tuon siis joskus kuukausi sitten jo, siksi tuossa on tuo kohta "tätä tekstiä kirjoittaessani jäljellä on enää yksi sytostaattihoito" ym. Max. sanamäärä oli 200 sanaa, ja mulle tuotti vähän vaikeuksia saada edelliset 4 kuukauttani mahtumaan tuohon. Oisin voinut kirjoittaa tästä aiheesta enemmänkin :) On kiva päästä näkemään oma teksti paperille painettuna, siinä on aina tietty sellanen pieni kutina mahanpohjassa.

Toivottavasti tykkäätte!

♥: Elli

Ps. Niitä hiustenkasvatusvinkkejä saa edelleen heitellä tuonne edellisen postauksen kommenttiboksiin! Elinan hiukset kiittää ja kumartaa :)

24 kommenttia:

  1. Tosi hyvä kirjotus ! Hyvä sinä :)

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. hyvin kirjoitettu:---)

    tää pisti hirveesti aattelee, mun mummi sai tossa pari päivää sitten kuulla että sillä on syöpä. se on aina ollu urheilullinen, ei käyttänyt päihteitä ja elänyt kuin mikäkin mallikansalainen. syöpä sisäelinten ympärillä ja vasta nyt alkoi oireilemaan, elinikäennuste on 6kk jos sytostaattihoidot ei tepsi:/ aattelin siis kysyy et missä se syöpä sulla niinku oli tai silleen jos ymmärrät? voin vaan yrittää ymmärtää miltä susta tuntu sillo, varmasti hiveen murskaavaa:( en tiiä miks aloin tätä tänne purkaa, kauhee romaani..

    VastaaPoista
  4. Lotta,
    kiitti!:)

    Ansma,
    kiitos♥

    Pihla,
    voi kuinka surullisia uutisia ;s Mie kyllä uskon, että mummillasi on mahdollisuus selättää syöpä huolimatta noinkin lyhyestä elinikäennusteesta! Ihmeitäkin tapahtuu. Oon tosi pahoillani, ei oo varmasti helppoa :( Mie ite hakeuduin lääkäriin soliskuopassa olevan patin takia, joka oli nököttänyt paikallaan jo pari kuukautta. Kuvauksissa saatiin sitten selville, että kaulalla olevien pattien lisäksi myös välikarsinasta oli se isoin möhkäle. Välikarsina on kai vissiin lähellä keuhkoja tai jotenki siellä takana, en oikeen tarkalleen ees tiiä... :D Muualta patteja ei onneks löytynyt.

    Toivotan sulle, mummillesi ja muille läheisillesi hirveesti tsemppiä ja voimia! Syöpä ei oo ikinä helppo juttu. :(

    VastaaPoista
  5. Löysin sun blogin ja luin sen heti läpi kokonaan! Sulla on ihana asenne tähän elämään. Sun myönteisestä asenteesta ja hymystä ei ikinä voisi kuvitella, että sairastat tai sairastit syöpää! Olet ihailtava nuori nainen:)

    VastaaPoista
  6. mahtava teksti♥ varsinkin lause: 'Vuodessa on 365 päivää, joista olla onnellinen. Mie selviin.' sai aikaan kylmät väreet, en tiedä miksi, mutta huh.♥

    VastaaPoista
  7. Voi jestas miten ihana teksti! En vaan koskaan voi lakata ihailemasta sun asennetta elämään. : ) Oot hieno ihminen!

    VastaaPoista
  8. Hyvä teksti.Eipä tuohon ja noihin ajatuksiin ole lisättävää,niin tuttuja.(itsekin syövän sairastanu)

    VastaaPoista
  9. Anonyymi,
    kiitos :) Joo uskon, että nää ajatukset on aikalailla tuttuja jokaiselle syövän sairastaneelle..

    VastaaPoista
  10. Melkein itku pääsee kun lukee sun blogia... Oot varmasti tosi vahva ihminen kun jaksat hymyillä ja olla "normaali" tuollaisen sairauden kanssa. Mä en edes tunne sua, ja ensimmäistä kertaa eksyin sun blogiis, mutta OON TOSI YLPEÄ SUSTA! :D

    VastaaPoista
  11. Krisse,
    awwws, kiitos !! Ihana kommentti(:: Jää toki seurailemaan!

    VastaaPoista
  12. Hiustenkasvatukseen Davines Energinizing shampoo ja hoitoneste, on oikeesti TEHOKKAITA!!

    VastaaPoista
  13. Anonyymi,
    kiitti vinkistä! Täytyy testailla:)

    VastaaPoista
  14. Voi elina! Löysin tän siun blogin vasta nyt ja ihailen sinuu niin paljon, siun vahvuuttas ja asennettas elämään. En osaa ees pukea sanoiks sitä miten paljon sinuu arvostan. Osaat välittää nii hienosti ajatukses. Oot ihana Elina!

    Kaunis, vahva ja ihana!

    Oon ihan sanaton.

    VastaaPoista
  15. emilia,
    awwwwwwwww voooi kiitos Emppu! Itte oot ihana <3 Pitäs näkyillä joskus!

    VastaaPoista
  16. Sä oikeesti sait mut oleen kiitollinen siit mitä mul on jo, oot oikeesti tyttö jolla on sydän täynnä kultaa, toivon sulle pikaista paranemista ja BTW vaikka ei liity aiheeseen mitenkään niin oot iha SIKA NÄTTI !! :))

    VastaaPoista
  17. Anonyymi,
    sika kiittää ;) no ei vaa, kiitos oikeesti! Tuli hirmu hyvä mieli tästä kommentista!

    VastaaPoista
  18. En oikeen tiä että mitä muuta sanoisin, kun että oot tosi valloittavan persoonan omaava tyttö! Siis, sairastat syöpää, ja sulla on tuollainen asenne, vau! Olet vielä kamalan nuori, ja noin paljon jo joutunut kestämään, mutta se tosiaan on näköjään tehnyt susta vahvemman ihmisen! :) En voi kuin ihailla sua! Haluisin sulle niin paljon kaikkea sanoa, mutta en löydä sanoja. äh, mutta kaikkea hyvää, ja täältä saat ainakin yhden uuden vakkarilukijan! :)

    VastaaPoista
  19. Anonyymi,
    hihihi vooi kiitos kovin paljon kauniista sanoistasi! :) Ihan mieltä lämmittää. Kiva kuulla, että tykkäät blogistani ja tervetuloo lukijaksi!

    VastaaPoista
  20. Ei muuta sanottavaa kuin, että olet upea ihminen. Moni saisi ottaa sinusta mallia. Älä silti pelkää olla heikko. Joku viisas joskus sano että vain vahva ihminen uskaltaa olla heikko. :) kaikkea hyvää!

    VastaaPoista
  21. Anonyymi,
    kiitos!!=) Ja kyl mie oon välillä heikko, aika useinkin. Mut jotenki sitä aina vaan tulee nostettuu se pää pystyyn ja jatkettuu elämää:) kiitos vielä kauniista kommentistasi!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)