tiistai 2. lokakuuta 2012

Hiuslisäke, sämpylöitä, avunpyyntö





Oon tässä vietelly semmosta ihan siedettävää 4 päivän viikonloppua, koska koeviikko on meneillään ja mulla on vain 2 koetta. Eilen kyllästyin kuitenkin lusmuiluun, joten päätin olla ahkera ja leivoin sämpylöitä, jotka onnistu hyvin!! Vielä musta passeli vaimo saadaan. Kävin myös vanhan kaverin kanssa kahvilla pitkästä aikaa ja oli ihana huomata, ettei meidän jutut oo muuttunu tässä vuosien saatossa yhtään miksikään :-)


Nukuin viime yönä tosi huonosti, katoin kelloo puol viiden aikaan ja olin vielä pirteä ku peipponen? Ei mua nyttenkään väsytä, vaikka unta kertyi tosiaan vaan se pari tuntia. Ihme energiayliannostus. Aamulla kävin tekemässä filosofian kokeen, joka oli yllättävän iisi. Sieltä ryntäsin suoraan keskustaan ja Glitteriin, nimittäin mä sain päähäni eilen että tämän mä haluan...


... nimittäin ponnarihiuslisäkkeen! Mun oma tukka alkaa olla jo sen verta pitkä, että sen saa näppärästi vedettyä pienelle tupsulle, jonka ympärille voi kiinnittää ton hiuslisäkkeen. Toi kuva on vähä huono, mutta mulla on nyt semi kiire ni yritän ehtiä ottaa illalla paremman kuvan! Anysay, tää on tosi kiva ja mä tunnen itteni taas 100x tyttömäisemmäksi kuin lyhyillä hiuksilla :-) Tuskin mä jaksan tätä joka päivä väkertää paikalleen, mutta sillon ku on aikaa ja haluaa vaihtelua niin miksi ei. Mitä sanotte, hot or not?


Ja nyt toi otsikon viimeinen osio eli avunpyyntö! Tai siis oon taas vähän tuuliajoilla tän blogin suhteen. Mä en halua lopettaa bloggailua, mutta mulla on tunne, että oon kasvanu tästä blogista tavallaan ulos. Syöpä on mulle jo niin vahvasti taakse jäänyttä elämää, että haluaisin mennä eteenpäin. Toisaalta syöpä on edelleen yhä iso osa minua ja tulee varmasti olemaan jatkossakin. Siksi tuntuisi oudolta hylätä tää blogi, joka on kulkenut kanssani pitkän kivisen tien sairastumisesta kohti terveyttä ja auttanut mua pääsemään takaisin normaalin elämän makuun syövän jälkeen.

Mulla on nyt kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehto 1: Jatkan blogin pitämistä samalla tavalla kuin ennenkin. Vaihtoehto 2: Teen tähän blogiin muutoksia, uuden ulkoasun yms, muokkaan vanhat postaukset kuntoon (osasta puuttuu kuvat kiitos Flickrin kaatumisen). Vaihtoehto 3: Jätän tämän blogin näkyviin, mutten päivitä enää. Sen sijaan perustan uuden blogin, jossa höpötän edelleen syöpäkontrolleista ja hiustenkasvatuksesta, mutta keskittyisin myös muihin asioihin.

Itteäni houkuttelisi eniten toi kolmas vaihtoehto, mutta mua harmittaa kovasti se, että kaikki lukijat jäisi sitten tänne :-( Teitä on hankala saada kaikkia kaapattua mukaan mahdolliseen uuteen blogiini. Ja toki It Was Supposed To Be Just A Normal Lymph Nodella on mulle erityinen tunnemerkitys, joka ois sinänsä sääli hylätä.

AAPUUAA en tiiä mitä teen! Siispä please kertokaa mulle, minkä vaihtoehdon valitsen. Kirjottakaa kommenttiboksiin vaikka numero 1, 2 tai 3 tai jotain.

Nyt mä kiskon ton naminami-välipalan nassuun ja lähen Jossun kanssa kirpparin kautta treeneihin. Kivaa lopputiistaita kaikille :) Ja muistakaa kommentoida.

♥: Elli

43 kommenttia:

  1. Heippa Elli! Jatka tätä, muuttelet hieman sen mukaiseksi mitä nyt tunnet ja olet ja elät. Vaihda vaikka nimikin, jos se on mahdollista. Hakusanoilla tämä blogi varmasti löytyy vielä jatkossakin, jos joku samaan tilanteeseen joutuu, missä itse olit aiemmin elämässäs. Silti tää kaikki on iso osa sun elämää, vaikka onneks jo takanapäin.
    Toi lisäke sopii hyvin ja näyttää hyvältä. Liian usein näkee niitä jäätäviä lisäkkeitä, jotka on ihan eri väriset ku omat hiukset ja niitä joista ei pidetä yhtään huolta ja näyttää lähinnä harakan pesältä sielä omien hiusten seassa. :D

    VastaaPoista
  2. Voitko kertoo noiden sämpylöiden ohjeen

    VastaaPoista
  3. Höpötä mitä höpöttät mutta blogia et saa lopettaa,jatka tätä ja näitä höpinöitä. Kiva näitä on lukea.

    VastaaPoista
  4. 2! sun postauksia on vaan niin maailman ihaninta lukea, piristää kummasti aina päivää nyttenki iso hymy huulilla kun luin tämän postauksen :)

    VastaaPoista
  5. Teet niinkuin susta parhaalle tuntuu. Itse olisin vaihtoehto 2 kannalla. Olen samaa mieltä edellä kommentoineiden kanssa, että todella ikävää jos lopettaisit blogin. Osaat kirjoittaa niin mukavalla tavalla niin kielellisesti kuin mitä tulee kirjoittelun aiheisiinkin. Saat aina hyvälle tuulelle! Suuri kiitos siitä! :)

    VastaaPoista
  6. Kunhan jatkat bloggailemista, muulla ei sinänsä väliä (: Joko uudessa osoitteessa tai sitten täällä vanhassa, mut siun höpinöihin jää niin pahasti koukkuun ettet yksinkertasesti voi lopettaa!

    VastaaPoista
  7. kakkonen on ykkönen!! =)

    VastaaPoista
  8. oii toi hiuslisäke, hyvältä näyttää :--) ite kannatan vaihtoehto kakkosta! blogi muuttuu aina sitä myötä mitä kirjoittajakin (:

    VastaaPoista
  9. 1 tai 2!!!!!!!! Ja tosi kivalta näyttää toi hiusjuttu :--)

    VastaaPoista
  10. 2 vaihtoehto!! ja ihana tuo hiuslisäöke :)<3

    VastaaPoista
  11. 2 ! mitä höpötit ettet osaa leipoo, kun niin täydellisen näkösiä sämpylöitä että huhhuh:)ja hiusjuttu näyttää tosi kivalta:)

    VastaaPoista
  12. Minä sanon myös, että 2, vaikka myös tuo 3 on hyvä vaihtoehto. En usko, että lukijoiden olisi niin vaikeaa uuteen blogiisi eksyä, jos lämäset uuden blogin osotteen tähän blogiin ja esim. kerrot vähän, millainen uusi blogi on. :) Tsemppiä päätöksentekoon!

    VastaaPoista
  13. 2 tai 3!! hyviä valintoja molemmat :)

    VastaaPoista
  14. Kaikki vaihtoehdot käy mulle! :)) (tää autto varmaan kauheesti... :D)

    VastaaPoista
  15. 2! :) sun postaukset piristää päivää!
    Olet ihana tyttö! :)

    VastaaPoista
  16. kakkonen! tai kolmonen, jos se susta parhaalta tuntuu :) pääasia ettet lopeta!

    VastaaPoista
  17. Noni siis toi tukka juttu on kiva ! Ja kannatan tota 2 :))

    VastaaPoista
  18. Kyllä minä ainakin jatkaisin sen uudenkin lukemista, eli vaihtoehto 3. Puhdas pöytä, uusi alku. Valitse ennen kaikkea se mikä itsestäsi tuntuu parhaalta.

    Hiukset ovat ihanat ja sämpylät täydellisen näköisiä! :)

    VastaaPoista
  19. Voi että mä ainakin kaappaudun sun mukana jos teet uuden blogin! :) Kyllä ne jotka oikeesti lukee niin tulee perässä, älä siitä huoli! :) Eihän noi vaihtoehdot vaikka minkä niistä toteuttaisit niin mua ainakaan sillee hetkauta, koska sehän on tärkeintä, että sä tykkäät bloggailla, niin mä tykkään lukea. Se ois eri asia jos nyt väkisin vääntäisit näitä postauksia ja tää ois sulle enemmän taakka, niin siinä tapauksessa ois väärin huudella täällä sua jatkamaan :D Mut mä ainakin ymmärsin, ettei näin oo ja näin ollen luen sitä mitä kirjoitat ja siellä missä kirjoitat! :)

    ps. rakastan sun ihanan värikkäitä kuvia ja sun teksteistä paistaa usein läpi sellainen ihana ja positiivinen energia! Oot ihan mahtava! :)

    VastaaPoista
  20. kaikki kuullostaa hyvälrä mutta kakkonen on paras :)

    VastaaPoista
  21. Miks et vaihda otsikoks vaikka "it was just a normal lymph node" tai jotakin :).

    VastaaPoista
  22. 2 !! niin syöpää sairastavat löytää helposti tän blogin ja tajuu että vaikka sulla on ollut yhtä rankkaa ja kamalaa kun niillä niin nyt elät normaalia ihanaa elämää ja kaikki on hyvin! sit neki uskoo et kaikki muuttuu taas parempaan suuntaan ja ne paranee ja pystyy ihan niinku säki jatkaa elämää ja nauttia siitä!
    mua tää blogi on auttanut NIIIIIN paljon! Sen takia ehdottomasti 2!
    muokkaa tätä vaikka jos tää muistuttaa syövästä ja viime vuodesta niin paljon:(
    ps ihana hiuslisäke! haleja<3

    VastaaPoista
  23. Kaikki käy kunhan et lopeta.Eihän syöpä vuosien pidä unohtua,ne on ja kulkee mukana kun peräpukama.(itekin syövän poteneena ´tuntuu että muisto siitä on aina tuolla sydämessä)

    VastaaPoista
  24. Saanko kysyä: Seurusteletko? Jos et niin oletko seurustellut ja miten pitkään :)?

    VastaaPoista
  25. Voi, onpas tänne tullu paljon ihania kommentteja! Jee, kiitos. Emmä tätä kyllä aio kokonaan lopettaa, nou way. Blogi luultavasti menee piiloon hetkeksi tässä lähipäivinä ja teen tähän niitä muutoksia, jotka saa mut itseni tykkäämään tästä enemmän :) Mutta enivei kiitti vielä ihan sikana jokaiselle kommentoijalle! Pus.

    Anonyymi 2.10. klo 15.22,
    tässä sulle tää sämpylöiden ohje!
    2,5 dl vettä
    25 g hiivaa tai 1 kuivahiivapussi
    2 tl sokeria
    1 tl suolaa
    2 dl venhnäjauhoja
    4-5 dl sämpyläjauhoja/vehnäjauhoja
    2 rkl ruokaöljyä

    1. Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja lisää hiiva. Sekoita.
    2. Lisää sokeri, suola ja 2 dl vehnäjauhoja. Sekoita taikinaa voimakkaasti.
    3. Lisää jauhoja vähitellen, alusta samalla taikinaa kädellä. Lisää öljy ja alusta edelleen lisäten jauhoja tarvittava määrä, kunnes taikina irtoaa kädestä ja kulhon reunoista.
    4. Peitä taikina leivinliinalla ja kohota sitä lämpimässä 20-30min.
    5. Siirrä taikina jauhotetulle pöydälle, vaivaa siitä ylimääräiset ilmakuplat pois. Tee tanko ja jaa se 16-18 osaan.
    6. Pyörittele taikina sämpylöiksi ja anna kohota pellillä vielä 10-15 min.
    7. Paista sämpylät uunin keskitasossa 10-15 min.
    8. Jos haluat et se sämpylöiden kuori pehmentyy niin peitä sämpylät heti uunista noston jälkeen leivinliinalla

    :--) Toivottavasti sämpylät onnistuu hyvin! Ohje löytyy mun 7-luokan kotsankirjasta, nimeltään Kotitaloustaito.


    Anonyymi 17.44,
    joo oon mä seurustellu pariin otteeseen, mutta tällä hetkellä en seurustele :) Toinen juttu oli vähä lyhyempi, ja toinen vähä epämääräisen pituinen että on vähän paha arvioida kui pitkään me seurusteltiin.. Joku vajaa vuosi ehkä? En ttiiä! :D Pitää kysyä Antilta, haha.

    VastaaPoista
  26. Olet jumalaisen kaunis ihminen! 3. vaihtoehto, koska elämässä eteenpäin meno on tärkeää ja tämän arjen sie oot voittanu ja päässy yli! Nyt uudet kujeet kehiin!


    VastaaPoista
  27. Anonyymi,
    no nyt kyllä höpötät, mutta kiitos tosi paljon!! :) Mietin tota kolmatta vaihtoehtoo vielä, jotain muutoksia tulee kuitenkin tapahtumaan ja todellakin niitä uusia kujeita kehiin :--)

    VastaaPoista
  28. Joku tuola ylläällä jo ehotti jotain nimen vaihtoa, nii joku "now it's just a normal lymph node" tms nimi ois ihan hauska, semmone "preesens"-muoto tosta alkuperäsestä nimestä :D jos tykkäät kirjottaa, niin elä ihmeessä lopeta, kyllä me luetaan ja seurataan! :)

    VastaaPoista
  29. Anonyymi,
    toi ois kyllä ihan hyvä idea!! Mä pistän ton mieleen :--) ootte ihania ku tykkäätte!

    VastaaPoista
  30. ELina hei :)
    Et arvaakkaan miten paljon sun blogi on opettanu minua, ihan oikeasti. Sinä oot näitten tekstien perusteella niin vahva ja positiivinen, että oon siitä kateellinen. Musta on ollu mahtavaa seurata tätä sun blogia alusta asti, oon itkeny ja jännittäny että mitä seuraavaksi tänne kirjoitat. Itellä on tullu yleisesti kauhee pelko kaikkia sairauksia kohtaan, entä jos minäkin sairastun johonkin ?
    Aijon käydä näyttämässä yhtä pattia hoitajalle, ihan vaan oman mielenrauhan vuoksi. Pitäisi vaan oppia ajattelemaan ettei pelkäisi etukäteen kaikkea. Mutta sun blogin kautta oon oppinu paljon, kiitos siitä :) !!
    - antsa vuosimallia -94

    VastaaPoista
  31. Anonyymi,
    ihana kommentti, kiitos hurjasti! On kiva, jos mun blogi on saanut ihmisiä ajattelemaan enemmän terveyttään. Mutta kuitenkin, vaikka maailmassa on paljon vakavia sairauksia, niitä ei kannata alkaa pelkäämään kuten sanoitkin. Koska jos kokoajan jännittää iskeekö tauti vai ei, niin elämä luisuu ohitse ja elämästä nauttimisesta tulee paljonpaljon vaikeampaa. Silti tottakai kannustan sua menemään lääkäriin näyttämään sitä pattia, juurikin sen mielenrauhan takia!! Mäkin menin hakemaan lääkäristä silloin mielenrauhaa - ja vaikka sainkin ikävän diagnoosin, niin mielenrauha tuli silti. Nyt mä tiesin, mikä kaulalla oleva patti oli ja pääsin siitä epätietoisuuden tunteesta eroon. Epätietoisuus vei ihan sikana energiaa :D

    Ja hei, kyllä meistä jokainen on joskus myös heikko ja negatiivinen. Vaikka opin syövän aikana ajattelemaan positiivisesti, kyllä muakin ottaa aika useinkin päähän pikkuasiat. Yritän kuitenkin olla valittamatta turhasta :--) Mun mielestä ihminen, joka uskaltaa olla joskus heikko, on oikeasti vahva persoona. Oman huonon olon tunnistaminen ja sen tunnustaminen vaatii rohkeutta, puhumattakaan avun hakemisesta. Mä en olisi ollut yhtä vahva, jos olisin yrittänyt koko ajan painaa täysillä eteenpäin. Tämän hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi vaadittiin niitä heikkoja hetkiä ja muiden ihmisten tukea. Yhteistyöllä on mieletön voima :)

    Kiitti vielä kehuista ja toivon sun puolestasi ettei patti ole mitään vakavaa! Muista, että todennäköisyys siihen että se on jotain syöpää tms, on todella todella pieni :) Kaunista syksyä siulle!

    VastaaPoista
  32. Tiiätkös, mulla on ihan samanlainen kriisi blogin suhteen, aika osuvasti sanottu tuo, että tuntuu kuin olisi kasvanut blogista ulos. Oon monta kertaa jo tehnyt uuden blogin, sinne ulkoasut ja kaikki ja sitten poistanut sen. Pöh. Vaan kerro toki minullekin päin sitten että millaiseen ratkaisuun päädyt :---) Mutta nuista vaihtoehdoista ehkä tuo 3, taidan sortua vielä itsekkin samaan ratkasuun :D Ihanaa talven alkua sinulle ♥

    VastaaPoista
  33. Hönö,
    kiva kuulla että mulla on sielunsisar tässä asiassa! Tosi ahistavaa ku ei tiiä mitä pitäs tehä. Ehkä me vielä päädytään johonkin ratkaisuun :--) kuin myös ihanaa talven alkua siulle! <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)