Work hard, have fun, no drama

Ennen kuin alan höpöttää muista asioista, mun on ihan ensimmäisenä toivotettava ystävälleni jaksamista. Hänellä diagnosoitiin pari viikkoa sitten Hodgkinin lymfooma, levinneisyys tismalleen sama kuin mulla ja sillä toisella kaverillani, josta kerroin aiemmin. Onneksi ennusteet ovat yhtä hyvät kuin meillä, joten kyllä tästä selvitään! I'll stand by you ♥ Ihmetyttää vaan, kuinka vuoden sisään jo kolmas saman ikäluokan edustaja sairastuu samasta kaupungista... Hodgkinin tautia kun todetaan kuitenkin vain alle 120 henkilöllä vuodessa, ja tuohon lukuun on laskettu mukaan kaikenikäiset koko Suomen asukkaat. Ihan mieletön sattuma, ei tätä oikein voi vielä edes sisäistää.

Vein tsemppikortin kaverille ekoihin sytostaatteihin. Yksityisyyssyistä sensuroin nimet tuosta.

Päivät on kuluneet jälleen kerran vauhdilla. Koeviikko on meneillään, mikä antaa aina hyväksytyn (teko)syyn pukeutua aamusta toiseen pelkkiin lökäreihin ja huppariin. Oon vähän panikoinut sitä, kuinka saan pakolliset 75 kurssia suoritettua kevääseen mennessä, mutta huoleni ratkesi erittäin mukavalla tavalla! Saan nimittäin tenniksen pelaamisesta hyvitystä 4 kurssia, mikä tarkoittaa sitä, että mulla on neljä kurssia vähemmän kakkaa luettavana. Hipheihurraa.

Mä olen ottanut aika lungisti viime päivät. Kokkaillut hyvää ruokaa, nähnyt frendejä, pelaillu Kimblee ekaa kertaa sitten lapsuuden, saanut vaaleita raitoja päähäni (kiitti Julle!) ja herkutellut pikkuveljen nimpparikakulla. Toki mun mieltäni on vaivannut tuo ystäväni sairastuminen ja hänen jaksamisensa, mutta karu fakta on etten voi itse kärsiä hänen puolestaan tautia enää uudelleen, joten yritän olla ajattelematta asiaa liikaa. Kamuni diagnoosin myötä oon myös funtsannu vuodenvaihteen vikoja TT-kuvauksiani paljon, ja pieni huolenpoikanen on nostanut päätään. Entä jos syöpä uusiikin ja entä jos joudun takaisin samaan sytostaattituoliin mitä kulutin koko viime syksyn. Mä en jaksaisi sitä enää. Aiemmin oon alottanu panikoinnin paria viikkoa ennen kontrolleja, mutta tällä kertaa alotin näemmä kunnolla etuajassa. Hmpfh.

Hävisin :(



Lohta, salaattia, parsaa, kukkakaalia, porkkanoita, paprikaa, kurkkua, nammm.

Mun tukkaa ei oo koskaan aiemmin värjäilty kotioloissa, joten jännitin raidoittamista aikalailla. Onneks lopputulos oli oikein hyvä, ja oon siihen tyytyväinen! Raidoitan lähiaikona varmaan lisää, koska olo tuntuu vaaleammissa hiuksissa vaan niin paljon kotoisammalta.

THE kakku, jonka tein ihan omin pikku kätösin. Muutama kirosana ja valitustekstari äitille vaadittiin, mutta ihan hyvää siitä silti tuli.



Sisko vannottaa mua aina lupaamaan, että ostan sille uuden kameran jos rikon ton Canonin lainatessani sitä. Eli sitä päivää ootellessa, ku toi tipahtaa lattialle ja menee palapeliksi...

Pari lempparivälipalaa! Mustikoita ja vadelmia kera rasvattoman jogurtin tai sitten hedelmiä, kuten kiiwejä, mandariineja ja banskua pilkottuna. Helppoa, yksinkertaista ja terveellistä.



Nää Aladdin-pöksyt on maailman mukavimmat jalassa!! Antti toi nuo mulle Turkista viime keväänä, ja oon todennut ne oikein toimivaksi hengailuasuksi.



Nyt mä lösähdän tuohon^ tekemään yhden esseen loppuun ja sen jälkeen kattelemaan Täydellisten naisten kolmostuottaria. Huomenna mulla on luvassa treenit ja Jossua, lauantaina sarjamatsien seurailua ja mummolavierailua. Katotaan siis, millon tuun moikkaa teitä seuraavan kerran :--)

Oikein passelia viikonloppua kaikille!!

♥: Elli