lauantai 3. elokuuta 2013

I can't tell where the journey will end, but I know where it starts

Täällä sitä ollaan ja porskutetaan eteenpäin. Pahoittelen, etten oo oikeesti ehtinyt kirjoitella teille kuvausten tuloksista - oon ollut reissussa ja töissä kaiken aikaa, ja kone on pysynyt visusti kiinni. Tosiaan miulla piti olla maanantaina soittoaika sairaalalta, mutta jostain kumman syystä heillä ei ollut numeroani (?) rekisterissä, joten puhelinyhteyttä ei saatu missään vaiheessa. Soitin kolme kertaa perään, mutta lääkäri ei kertaakaan ollut paikalla tai tavoitettavissa. 


Keskiviikkona postiluukusta tipahti lääkärin antama lausunto, jonka suomennettuani (ihan oikeesti ei niitä hienostosanoja ymmärrä ilman sivistyssanakirjaa) tulkitsin sen niin, että kaulalla on jotain, mutta vielä ei tiedetä mitä. Välikarsina-alue sen sijaan on ennallaan eli siellä näkyy yhä ne jäännöskasvaimet, jotka eivät onneksi ole aktiivisia. Kaulan turvonneita imusolmukkeita epäillään lausunnossa tilapäisen infektion aiheuttamiksi, mutta Meilahti oli varmuuden varalta tilannut vanhat tt-kuvani Pohjois-Karjalan keskussairaalasta vertailtaviksi. Siitä tulee käsittääkseni lausunto myöhemmin kotiin.


Nuo kuvaukset sattuivat tosi huonoon saumaan viime viikolla, koska olin niin kipeä muuten. Verikokeissa tulehdusarvot huitelivat pilvissä asti, joten niistäkään on vaikea sanoa, että onko syöpä uusiutunut vai ei. Lausunnon mukaan akuuttia pelkoa uusiutumisesta ei kuitenkaan ole, mutta syyskuun kontrolliaika pidetään yhä voimassa, jotta tilannetta voidaan seurata.


En oikein tiedä, mitä ajatella. Tavallaan oon helpottunut, että en oo kuolemassa syöpään ainakaan ihan heti, mutta toisaalta mieltäni jäytää edelleen pelko uusiutumisesta. Entä jos kaulan imusolmukkeet eivät olleetkaan kurkunpään tulehduksen seurausta, vaan merkki syövästä? Tuntuu, ettei kuvauksista ollut tuon tyhmän infektion takia yhtään mitään hyötyä. Uudestaan minua ei voida kuvata, koska säteilyn määrä on niin suuri. Ä r s y t t ä ä. 


Yritän nyt boostata itteeni taas semmoseen go with the flow -mielentilaan. Että annan mennä vaan, jatkan elämää ja unohdan koko syövän. Yrittäisin ajatella niin, että syöpä on taaksejäänyttä eikä vaikuta arkeeni enää. Se ei vaan oo kovin helppoa! Mulla on sydän sykkyrällä rakkaan ystäväni vuoksi, jolla uusiutui Hodgkin muutama viikko sitten. Toisella, myöskin Hodgkinin sairastaneella ystävälläni, on löytynyt jälleen patti kaulalta. Joka puolella puhutaan syövästä ja tuntuu, että mulla ihan tahtomattanikin kiinnittyy aina huomio kaikkiin uutisiin/mainoksiin/keskusteluihin yms, joissa käsitellään syöpää. Ois niin kiva vaan unohtaa joskus kaikki se, mitä on kokenut. Olla vaan se sama huoleton Elli, joka olin ennen sairastumstani. Hemmetti.


Onneks mulla on maailman parhaat tukijoukot messissä. On perhe, sukulaiset, ystävät, te blogin lukijat, työkaverit ja kohtalontoverit. Kiitos, olette tärkeitä Blogiani pyydettiin muuten mukaan Indiedays Inspiration -konseptiin, mutta kieltäydyin kunniasta. It Was Supposed To Be Just A Normal Lymph Node on blogi, josta häviää sen merkitys, jos se kaupallistuu ja sivuille ilmestyy mainoksia. En myöskään osaa kirjoittaa kampanjapostauksia. Tykkään tästä tälläisenä kuin tämä nyt on. Blogini aihe on myös suht henkilökohtainen, joten suuremmat kävijämäärät ehkä jopa pelottaisivat minua, vaikka syövästäni olen aina avoimesti puhunutkin. En vaan halua, että tästä häviää tämä "päiväkirjamaisuus" - se, minkä takia blogin melkein kaksi vuotta sitten perustinkin.

Nyt lähen töihin loppupäiväksi. Palataan!



♥: Elli

38 kommenttia:

  1. Voi että, ompa inhottavaa, kun pitää vielä elää tuommoisessa jännityksessä :( Mutta toivotaan parasta ja vaikka varmasti vaikeaa onkin, niin yritä olla murehtimatta suotta! Se pelkääminen ja stressaaminen ei auta varmasti mitään, varsinkin, jos kaikki on sit loppujen lopuksi hyvin :) Kauhean vaikea löytää järkeviä sanoja, kun ei oo ite (onneks) ollut vastaavassa tilanteessa, mutta halusin vaan sanoa, että eiköhän kaikki ole kuitenkin hyvin ja me lukijat (niin kuin varmasti myös sun perhe ja muut läheiset) ollaan sun tukena, tapahtui mitä tapahtui!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kannustavasta kommentista <3 Oot ihan oikeessa! Parhaani yritän, etten murehtis turhaan :)

      Poista
  2. Höh, inhottavaa tollanen epätietosuus.
    Ja tosiaan, ei niitä lääkis-sanoja ymmärrä kukaan.
    Sulla on kuitenki hyvä asenne, älä turhaan kuluta ajatuksia syövän ajattelulle. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä... Noo mutta nämä nyt on vaan näitä miun murheita, jotka on loppujen lopuksi aika pieniä. Kiitos tsempeistä ja kehuista! :)

      Poista
  3. Tsemppiä, tyttöseni!
    Juttujuttujuttujuttu.
    Neljä keetaa.
    (Lisää itse ääni:)
    Pusuja kaikilta!

    VastaaPoista
  4. Indiedaysin blogisopimuksessa voi valita, ettei osallistu kampanjoihin, eikä halua mainosbanneria blogiinsa (vaikka indiedaysin banneri tuleekin).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu mie tiiän :) En kuitenkaan halua Indedaysin banneriakaan. Näin on ihan hyvä :)

      Poista
  5. Musta on hienoo, että kieltäydyit Indiedays-jutusta. Tuntuu että jokanen muu blogi mitä luen kuuluu siihe nykyään. Ihanaa että joku sentään ei haluu kaikkee mahollista kaupallistusta :)

    Ja toivottavasti sulta ei mitään vakavampaa löydetä, mutta tsemppiä! Sä ja sun blogi ootte ihania! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä miekin sitä mietin sen pari päivää, mutta vastaus oli loppujen lopuks aika selkee ja helppo. En halua tienata blogillani ja haluan päivittää tätä silloin kun minusta tuntuu siltä. :) Kiitos ihanasta kommentista!! :)

      Poista
  6. Toivottavasti vain infektion aiheuttamia ne kaulan suurentuneet imusolmukkeet! Loogisestihan niin voisi päätellä. Tunnetko niitä itse ollenkaan päältä päin vai onko ne vain näkynyt kuvissa?

    Teit fiksun päätöksen, kun et lähtenyt Indiedays Inspiration -konseptiin, juurikin noilla perusteilla mitä jo sanoit :) Blogisi on paras juuri tällaisenaan!

    Kuin pitkä oot? :) Näytät hurjan pitkältä vikassa kuvassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan toivottavasti asia on vain näin. Oon nyt jo terve (hirveiden lääkekuurien ansiosta), mutta en mie kyllä viime viikollakaan tuntenut niitä solmukkeita päällepäin. Lääkäri kyllä tunsi, ja niitä aristi. Eli aika hyvät tsäänssit on siihen, että ne johtus vaan siitä infektiosta!

      Oon 174cm pitkä, eli aika kirahvi tytöksi :) Kiitos kommentista!:)

      Poista
  7. Sinä se vaan jaksat aina piristää päivää! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana kuulla! Tekin piristätte miun päivää tämmösillä sulosilla kommenteilla <3

      Poista
  8. Tukena ollaan täälläkin hiljaisesti mutta vahvasti! Tuskin mitään vakavampaa, mutta hyvä että seurataan. Sulla on maailman mahtavin asenne, pidä se Ellu!!

    Täti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee huippua :) niin, miustakin on hyvä että ne nyt seuraa sitä. Kiitos paljon <3

      Poista
  9. Tsemppiä hirveesti kohtalotoveri! :) Itellänikin oli hodgkini ja eka kontrolli vasta parin kuukauden päästä. Oon tykänny sun blogista tosi paljon..oon saanu hirveesti tukea tästä ja sen tunteen etten ole ainoa näitä asioita läpikäyvä :) kiitos <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää tämmöset kommentit on aina niitä koskettavimpia. Huippujuttu, että oon pystyny blogillani auttamaan sinua kohtalontoveriani! Iso voimahali sinne, täällä yks Elina tietää todellakin mitä käyt läpi :/ tsemppii <3

      Poista
  10. Mun mielestä toi on suorastaan pöyristyttävää, miten lääkäri ei soita sulle tuloksista, vaan joudut itse selkokielistämään jostain lapusta! :(
    Uskon vakaasti, ettei sieltä ole löytynyt mitään vakavaa. Arvaa miksi? Sen vuoksi, että uskon myös, että mielellä on yllättävän suuri vaikutus ihmisen fyysiseen terveyteen (jne) ja sulla Elina on aian mahtava asenne - koko elämää kohtaan. <3
    Voin vaan kuvitella, millaista on elää tai yrittää elää tollasen epätietoisuuden kanssa. Kunpa saavuttaisit sen go with the flow -mielentilaan, ihan varmasti kaiken kannalta paras ratkaisu. :)

    Ja tiedätkö, näytät niin kauniilta ja elinvoimaselta kuvissa. <3 Ei sussa vaan voi kasvaa taas sisällä jotain pahaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaima kauniista kommentista! <3 mie uskon kans siihen, että omalla mielellä on suurempi vaikutus fyysiseen terveyteen kuin yleisesti uskotaankaan. Kyllä mie sen huomasin selkeesti sillon ku sairastin :)

      Poista
  11. On inhottavaa elää epätietoisena, vaikka onkin suurempi todennäiköisyys että olet terve tyttönen. Oot kyllä mahtavan aito ihminen, sun teksteihin voi samaistua ja tulevat sydämmestä. Oot aivan mahtava, oikein mukavaa elokuuta ♡

    Anita

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kestä näitä teiän superihania kommentteja!! Kiitos tosi paljon kauniista sanoista ja oikein hyvää elokuuta siulle kans <3

      Poista
  12. Sulla on hyvä asenne :)! Ja fiksu valinta ettet lähteny mukaan indiedayssiin, tää blogi ei ois nää sama jos oisit liittyny just noilla syillä mitä sanoit. tsemppiä sulle, toivottavasti mitään pahaa ei löydetä! :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, haluun pitää tän just tällasena :) kiva että miun päätöstä ymmärretään. Kiitos tsempeistä!!:)

      Poista
  13. Tsemppiä! Ja hyvä, ettet lähteny tuollasiin mukaan koska siellä tuntuu nykysin olevan kaikki :s

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä aika moni blogi sinne on muuttanut. Toisille se passaa, toisille ei:) en väitä etteikö Indiedaysin kanssa olisi ollut kiva tehdä yhteistyötä, mutta loppupeleissä minua ei juurikaan kiinnosta oikein minkäänlainen blogiyhteistyö :) makunsa kullakin!

      Poista
  14. No jopas on epäselvä tilanne. :( Toivottavasti saisit varmistuksen tavalla tai toisella. Miksi se tutkimus ylipäänsä tehtiin niin kipeänä, kun ei ole uusintamahdollisuutta?

    Voi että nuo sinun uudelleen sairastuneet ystäväsi. :(

    Riitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie en tiiä.. Sanottiin vaan, ettei infektio vaikuta kuvien/labrojen ottoon mitenkään ja tässä sitä nyt ollaan sitten. Ja niinpä, sanos muuta. Harmittaa ihan sikana kummankin puolesta, vaikka toisella vasta uusiutumista epäilläänkin. Toivottavasti hänelle ei tuu uusiutumisdiagnoosia! :(

      Poista
  15. Tsemppiä! Ovatko nää hodgkiniin uudelleen sairastuneet ystäväsi ne joista on täällä blogin puolella aiemminkin ollut puhetta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!:) Joo on samoja tyyppejä. Toisella on diagnosoitu uusiutuminen, toisella on vasta se patti kaulalla eli varmuutta ei vielä oo. Toivotaan parasta :(

      Poista
  16. Voi muru, mä niin toivon että sinulla on kaikki hyvin ja kuulet lääkäriltä vain hyviä uutisia! Olen melkein varma siitä, koska välikarsinta-alueella ei ollut aktiivisuutta!! Ja se on tosi hyvä merkki:) Ei sulla voi uusiutua, ei vaan voi :) Nyt kannattaa vaan yrittää ajatella parasta ja elää täysillä. Mä oon aina sun tukena <3 voimahaleja!

    VastaaPoista
  17. Oon sun blogia jo kauan seuraillut, ennen kuin tein oman bloggerin ja nyt sitten myöhemmin täällä bloggerin puolella... Oot niin elinvoimanen ja aidosti positiivisen olonen ihminen, että oot valanut tähän ''peruspessimistiin''kin monta kertaa uskoa ja iloa! :)

    Mä kävin samoihin aikoihin läpi melko laajoja tutkimuksia ja leikkauksia, kun sinulla oli syöpähoidot menossa. Koska mulla ei ollut lähipiirissä oikein ketään sairastellutta ihmistä, luin sitten blogeja ja samaistuin monien tarinoihin sieltä, niin kuin myös sun. Lohdutti tietyllä tapaa hirveästi, kun muilla oli samoja ajatuksia ja kokemuksia.

    Edelleen elän vahvasti mukana, ja toivon sulle hirveesti voimaa ja tsemppejä epätietosuuden kestämiseen ja odottamisen ajalle! En voi tietää tarkalleen miltä se tuntuu, tietenkään, mut voin sanoa että ymmärrän tasan tarkkaan millasta on elää epätietosuudessa ja millasta on olla jatkuvasti huolissaan terveydestään ja pienistäkin vaivoista silleen alitajuisesti. Ja että millasta on rampata sairaalassa kerta toisensa jälkeen.
    Itselläni jatkuu taas tutkimukset epämäärästen särkyjen ja selästä löytyneen patin vuoksi. Vaikka tsäännsit on hyvät, ettei mitään vakavaa olisi, niin pelko kyllä on takamuksessa silti ja odottaminen rasittaa. Jännitän siis jälleen samaan aikaan kanssasi. :D

    Eniveis, tän romaanin pääpointti oli kiittää sinua tän blogin pitämisestä ja sun positiivisesta mutta realistisesta asenteesta, jotka on merkinnyt mulle ja varmasti monelle monelle muullekin yllättävän paljon. Kaikkea hyvää sulle Elina! :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Elsi! Kiitos aivan ihanasta kommentista. Luin sen heti 10.päivä jo, mutta muuton takia nettini ei ole pelittänyt joten pystyn vastaamaan vasta nyt. Mie todellakin toivon, ettei siulta löydy mitään, vaikka selässä onkin patti ja särkyjä myös! Tässä sitä taas näkee kuitenkin, ettei kukaan ole koskaan yksin pelkojensa kanssa - aina löytyy joku, joka elää samanlaisia fiiliksiä läpi. Kiitos vielä kerran kommentista ja kehuista, on ihan mieletöntä että olet voinut saada tukea blogistani! <3

      Poista
  18. Harmi, että nuo kontrollit menivät ns. persiilleen. Yleensä nuo rauhoittavat turhaa luulosairautta, ja nyt tyhmän infektion takia joudut elelemään epävarmuudessa seuraaviin kontrolleihin asti. Mutta eiköhän kaikki turvotus ole vain tuosta infektiosta, ja seuraaviin kontrolleihin asti on vain paras ja järkevin suhtautua uutisiin siten.
    Todennäköisyys sairastua uudestaa hoitoihin hyvin reagoineeseen ja ajoissa napattuun Hodariin on kuitenkin pieni, vaikka lähipiiriisi on ikävän monta uusiutumista nyt sattunut :( Epäreilua, että jotkut joutuvat kokemaan syöpähoitorääkin useampaan kertaan.
    Mutta jaksamisia sinulle ja nauti kesän rippeistä ilman turhia paniikkeja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan ihan tyhmää :D Ei sitä voi muilla sanoilla oikein kuvaillakaan. Seuraavissa kontrolleissa minua ei kuvata, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa sitten... Mietin vaan, että missähän se paperinen lausunto mahtaa viipyä (uusien ja vanhojen tt-kuvien välillä siis). Kontrolleista kun on kuitenkin jo se kolmisen viikkoa ainakin aikaa jo. Pitänee kohta taas soitella perään, jos ei ala kuulua.. :) Ja niinpä, mun sydän on ihan sykkyrällä noiden kavereideni takia! NIIN epäreilua on välillä tämä elämä. No, onneks ne on semmosia sissejä että kyllä ne kestää :) Kiitos samoin hyvää kesänloppua siulle myös <3

      Poista
  19. Ootkos kuullut koskaan elimistön ph-arvon säätelystä? Jo googlettelemalla löytyy paljon tietoa. Ph-arvo täytyy saada pidettyä sopivana, kun syöpäkasvain viihtyy vain emäksisessä ympäristössä(vai happamassa, sekoitan aina..). Eräälle tutulle n. 60v miehelle, jolla on syöpä uusiutunut moneen kertaan, on käsketty syödä paljon sitrushedelmiä. Ne vie ph:n pois arvosta, jossa kasvain viihtyy. Limejäkin monta päivässä. Sopiva ph estää myös tulehduksia.
    Itse juon aina aamulla tyhjään mahaan puolikkaan sitruunan mehun lasilliseen vettä sekoitettuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm, en itseasiassa oo koskaan törmännyt moiseen! Taidankin mennä seuraavaksi googlettamaan vähän lisätietoa asiasta. Onneks multa löytyy jääkaapista semmosta sitruunamehutiivistettä (sitruunan muotonen keltanen purkki, jos tiiät mitä tarkotan!) ja laitan sitä pari tippaa usein vesilasiin ihan huvin vuoksi vain. Ehkäpä siitä olisi jotain hyötyä, ken tietää. Kiitos vinkistä, täytyy tosiaankin perehtyä tähän tarkemmin!!:)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)