Bambi jäällä..
Tunti koulua, sen jälkeen luistelua, kuntosalia ja äsken vielä zumbaa Wiillä. Niistä on miun perjantai tehty! Voin kertoo, että nyt hapottaa. Hakusessa vapaaehtoinen pyörätuolintyöntäjä huomiselle, anyone!? Voi nimittäin olla, ettei tää likka kävele ite omilla jaloillaan vähään aikaan, sen verta hapottaa eilisten ja tän päivän treenien jälkeen. Huhhuh. Mut en valita, iha mielettömän hyvä olo nyt!
Tapasin eilen sen onkologin. Mulla oli päässäni noin satakaks kysymystä liittyen sädehoitoon, ja sain kaikkiin niihin kattavat vastaukset. Näillä näkymin sädehoito aloitetaan ensi keskiviikkona, ja sädetystä saan yhteensä 15 kertaa eli 3 viikkoa (vain arkipäivisin). Sen jälkeen homman pitäs olla vähän niinku done! Nyt taas sit sormet ja varpaat ristissä toivotaan, ettei tuu mitään lykkäyksiä. Oon niin ilonen, että jos kaikki menee hyvin niin mun ei tartte wanhojentanssipäivänäkin raahautuu sädetettäväksi! Menis kampaus ja kaikki ihan piloille :(
Eilen mulle tehtiin sellanen maski tohon pään alueelle, mikä pitää pään paikallaan sädetyksen aikana. Maskin teko oli vähän ahistavaa, mutta hassua :D Ensin sulatettiin semmonen levy ja sitten se lätkästiin mun naamalle ja muotoiltiin mun kasvonpiirteiden mukaan. Aluks oli vähä hankala hengittää, kun tuntui siltä että olis lätimärkä paksu pyyhe naamalla peittämässä sekä nenän ja suun! Mut siitä se sitten helpottu, kun tehtiin reikä suun kohtaan.
Toi sininen hässäkkä on siis se maski ja rinkilä, missä ko. henkilö makaa, on tietokonetomografialaite. Tollasessa mieki makoilin eilen, kun otettiin jotkut suunnittelukuvaukset sädetystä varten. Kuva ksshp.fi
Vaikka ite sädetys kestää vain 2-3 min, niin se koko aika pitää olla ihan liikkumatta ja tismalleen oikeassa kohdassa. Näin yritetään estää säteitä tuhoamasta myös terveitä elimiäni. Tän takia mulle ehdotettiin sellasten pisteiden tatuoimista kehoon, mistä olin aika kauhuissani. Lääkäri oli kuitenkin kiva, ja sanoi myös tussilla piirtämisen olevan mahdollista!! Nyt mulla on siis tällasia neljä kappaletta ympäri yläkroppaani:
Mulle kerrottiin, että tulevaisuudessa mulle suurella todennäköisyydellä kehittyy kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta se on helposti hoidettavissa yhdellä tabulla per päivä. Ihan pikkujuttu verrattuna syöpään, jote sinänsä ei haittaa vaikka nuo säteet mun kilpirauhaset tuhoaakin...! Muita pitempiaikaisia haittavaikutuksia sädehoidosta ei pitäis jäädä.
Miut saa joka kerta hymyilemään se, kun ajattelen miten helppoo tää loppuhoito tulee mulle olemaan. Tätä havainnollistaakseni alla pieni vertailu sytostaattien ja sädehoiton välillä!
SYTOSTAATIT
- Yhtenä päivänä kahden viikon välein yhteensä 4 kk ajan
- Noin klo 8-15
- Tekee kipeetä käteen
- Oot sidottuna tippalaitteeseen, vessassakäyminen hmmm.... no sanotaanko et mielenkiintoista
- Sairaalaruoan haju öllöttää
- Hoitoja seuraava viiden päivän kamala väsymys, vetämättömyys ja huono olo
- Laittaa tukan tippumaan
- Verikokeet 2 viikon välein
SÄDEHOITO
- Joka arkipäivä 3 viikon ajan
- Kesto yhteensä n. 15 min
- Ei tunnu yhtään missään
- Ei myöskään mitään kipuja/hajuällötyksiä/väsymystä jälkeen hoidon
- Saattaa aiheuttaa ruokatorven ärtymistä/suun kuivumista
- Ei tiputa tukkaa
- Ei verikokeita
Kattokaa nyt, miten paljon iisimpää tää tulee olemaan sekä henkisesti että fyysisesti! Kolme viikkoo menee tositosi nopeesti, joten kyllä mie nyt jaksan joka päivä siellä käydä muutaman minuutin hengaamassa, no problems. Onneks miulla on maailman paras iskä, joka tunnollisesti lupas kuskata miut joka päivä koululta saikulle ja takaisin. Kiitti, dädi!
Eli ensi keskiviikkona meen elämäni ensimmäistä kertaa sädehoitolaitteeseen, hui. Seuraavan kerran tapaan lääkärin vasta sädehoitojen oltua ohi, mutta ens viikolla on kyllä aika suuhygienistille. Toivon, että nää neljät tikit tuolta poistettujen viisureiden luota otettas silloin vihdoin ja viimein pois! Koko ajan tuntuu siltä, että ois kasa lankoja suussa :D Turvotus on onneks laskenu (ei siinä mennykään ku reilu viikko..... ei kiitos ikinä enää sitä pussirottanaamaa miulle) ja näytän pikkuhiljaa jo normaalilta.
Asiasta kukkaruukkuun. Käytiin äitin kanssa eilen kiertelemässä kaupoissa ja kattelemassa miulle wanhojenkenkiä. Sieltähän ne juuri passelit yksilöt sitten löytyikin! Lyijynharmaat korolliset ballerinat :--D Noi on just sopivan korkeet, mekko ei laahaa maata eikä mun jalat kuitenkaan väsy noissa, koska ne on niin matalat. Noissa on korkoa ehkä joku puoltoista senttiä. Pituuteni puolestakaan en ois tarvinnu korkkareita tansseihin, oon sen verran hujoppi jo muutenkin.
Gina Tricotilta tilaamani parit farkut saapuivat myös eilen, oikeesti noi on niin täydelliset. H&M:n housut kun ei vaan oo tehty mun perseelle.... Piti siis tilata edellisten puhki kuluneiden Ginan farkkujeni tilalle uudet, tismalleen samanlaiset. Otin noi sinisten lisäksi myös mustana.
Nonii, nyt ku oon taas lörpötelly teille enemmän kuin tarpeeksi, niin mulla ois myös muutama kysymys kaikille lukijoilleni! Vaikka periaatteessa tää onki mun blogi, "syöpäpäiväkirja", niin haluun kuitenkin miellyttää myös teitä. Siispä en oikeen tiiä, haluutteko että kirjottelen pelkästään syövästä vai kaikesta muustakin? Minkälaisia postauksia te haluutte lukea? Mikä miun blogissa on hyvää/huonoa? Kaikenlaisia vinkkejä sekä risuja ja ruusuja saa antaa, joten nyt kaikki kommentoimaan, että saan tehtyä tästä teillekin vielä mieluisemman lukea!
Mun pitää muuten ladata pariin vanhaan postaukseen kaikki kuvat uudelleen (kiitos Photobucket, taidanki palata takas Flickriin), mut se voi viiä vähän aikaa joten koittakaa kestää.
Nyt meen tekee iltapalaa ja sit unille.
♥: Elli
jatka vaan samaan malliin kertomalla elämästäs, sekä syövästä että muusta:---) !! tommone sädeputki jonne mennään selällään on iha hirvee, oon kerran ollu ja voin sanoo et hyi ku ahdistava ._. mutta joo, on noi sädehoidot sytostaatteihin verrattuna melkoisen mukavaa:)
VastaaPoistaSulla on ihan mielettömän ihana blogi. Löysin tien blogiisi edellispäivänä, ja siltä istumalta kahlasin koko blogihistorian läpi. On ihailtavan hienoa, kun jaksat aina olla positiivinen ja elämänmyönteinen, ja erityisesti olet jaksanut taistella syöpää vastaan. Blogisi nousi heti yhdeksi lemppariblogeistani. Jatka samaan malliin kertomalla elämästäsi ja arjestasi. :)
VastaaPoistablogis on ihana!:) Ja jatka vaan myös tavallisten asioitten kirjotteluu. Ja kuha syöpä on voitettu ni toivon että jaktkat blogis muute vuan!:)
VastaaPoistaSulla on ihan tosi kiva tämä blogi,satuin löytämään tämän yks pv ja lueskelin alusta asti kaikki postaukset. Kerralla jäin sitten lukijaksi ja toivon että jatkasit ihan samaan malliin kirjottelua jatkossakin. :)
VastaaPoistaMusta on yyperkuulia (joo, vanhus joo) päästä lukemaan palaisa tän päivän lukiolaisen elämästä. Itselläni lukiosta järkkykauan ja omilla lapsilla siihen vielä aikaa, joten elät vaihetta, jota en tunnista omassa maailmassani. Kiitos. Lisäksi olen vakaasti sitä mieltä, että olet x kertaa kypsempi kuin minä aikanani sinun ikäisenä. Vanhempasi lie äly-ylpeitä sinusta :)
VastaaPoistat. kiara-täti
Moro!
VastaaPoistaOn tosi kiva, että sädehoidot saa nyt toteutettua täällä omassa sairaalassa ja huippulaitteilla. Silloin kun minä kävin säteissä, matkasin joka päivä taksilla Kuopioon samanmoista muutaman minuutin hoitoa varten. Yhteensä 25 kertaa. Matkalla katselin syksyisiä maisemia ja kymmenien, kymmenien joutsenten ateriointia Outokummun seudun pelloilla. Kerran tuli hirvikin tielle, mutta onneksi riittävän kaukana.
Minulla on pieni halkaisijaltaan noin millin kokoinen tatskapiste rintakehällä, ei sitä oikein huomaakaan, luomet ovat isompia :) Minä, tatskojen vastustaja... Omat tyttäret kiusasivatkin minua siitä, että no niin ottihan se äitikin tatskan, vaikka he eivät saaneet ottaa :)
Ihanaa, että hoidot ovat noin loppusuoralla ja ovat menneet hyvin. Pelaile tennistä, nauti vanhojen tansseista, nauti elämästä ja ystävistä!
...ja niistä kahveista, kyllä ne vielä sovitaan!
p
Lisää voisit kynsistäs laittaa postauksiii!
VastaaPoistaMoi! löysin sun blogin sattumoisin ja ihmettelen kuinka sä oikee jaksat tän kaiken? oisin ite luovuttanu jo aikoja sitten! tsemiä ja kaikkee hyvää :) jään ehdottomasti lukiaks!
VastaaPoistaPIHLA,
VastaaPoistajoo totta, ei toi kamalan kivaa oo tossa putkessa makoilu. Tosin mie oon käyny nii monesti jo tossa et sillee pikkuhiljaa alkaa tottumaan:) Onneks se ite sädehoito tehdään erilaisessa laitteessa, mikä ei oo nii ahistava!
Anonyymi,
kiitos hurjan paljon! :---))
Anonyymi,
mun pitää vielä harkita tota, että jatkanko enää sen jälkeen :D Mutta kiitos!:)
Elisa,
voooi kiitti hei! :)) Tervetuloa lukijaksi!
Kiara,
haha, tosi kiva kuulla että tykkäät! :) Aika normaalii tää meikäläisen elämä on lukuunottamatta syöpää, joten välillä siitä on vaikee repii kirjoittamisen aihetta. Mutta kiitos kuitenkin :)
Päivi Tee,
joo hei miulleki kerrottiin, että jos oisin vuottakaan nuorempi niin joutusin käymään Kuopiossa lasten puolella sädehoidossa! Mutta nyt ku oon nuoruuden ja aikuisuuden rajamailla niin ne päätti, että hoidetaan miut täällä. Hyvä vaan... Varmasti on ollu siullaki tosi raskasta tuo Kuopiossa ramppaaminen! Se vie yllättävän paljon aikaa, pari tuntia per yks suunta..
Tosiaan meijän pitäs kahvitella pian, palan halusta päästä juttelemaan siun kanssa kunnolla! :D Ollaan yhteyksissä!!
Anonyymi,
noniinno niissä ei oo tällä hetkellä mitään postattavaa mut katellaan tulevaisuudessa :--)
jasmin,
vooi kiitos kovin ja tervetuloo lukemaan! Se vaa oli sellanen vakaa päätös sillon alussa että tästä selvitään ja tässä sitä nyt sit ollaan, hoitojen loppusuoralla :) Vaikeeta on välillä ollu mut mun perusluonteeseen on aina kuulunu jääräpäisyys, eikä se piirre oo hylänny mua tän taudinkaan aikana :D Kerran jos jotai päätän ni sit myös toteutan sen.
Kirjoittele ihmeessä kaikesta muustakin! Blogissa huonoa ehkä on niin suuri tekstin määrä kuviin liitettynä, mutta se on varmasti omaa tyylisi, ja kuten sanoit, tämähän on kuin päiväkirja.
VastaaPoistaanunyymi.blogspot.com
Munki mielestä voit jatkaa kirjottelua myös ihan normielämästä :) Tää on yks mun lemppariblogeista! Ja näytät ihan vähä siltä Elokuu-leffan naisnäyttelijältä, en muista nimeä :p
VastaaPoistaOon itekki suunnitellu Zumban ostamista, onko se vaikeeta "itekseen"? Oon käyny zumbatunneilla ja sielä ainaki kestää välillä tosi kauan että ymmärrän liikkeet :d oon vähä hidas noissa koreografiajutuissa :D ja ihana jumppakassi!
En voi uskoa, että oot noin nuori! Ite olin ton ikäsenä 10000kertaa tyhmempi ja lapsellisempi. Siis huonolla tavalla, aina vähä lapsenmielinen pitää olla ;) Mutta vaikutat tosi kypsältä ja silti hirveen hauskalta ja symppikseltä!
Tsemppiä! <3
Anu,
VastaaPoistajoo ja sit ku en omista mitenkään erityisen hyvää kameraa ni sen takia ei tuu kuvailtua :--D Enkä muutenkaan koe intohimoa kuvaamiseen ni aina jääpi vähän se. Mutta kiitos mielipiteestäsi:)
Anonyymi,
heeeeeeei kiiitos!♥ Se Elokuu-leffan naisnäyttelijä on törkeen nätti joten haha otan tän kohteliaisuutena! Ja se on huippu leffaki :D
Meilläki on ollu toi Zumba jonku viikon vasta, ja aluks se oli vähä haastavaa mut yllättävän nopeesti hoksas että miten pitää tehä! Ja se on oikeesti huippuhauskaa, suosittelen kyllä;) Siinä tulee myös tosi kuuma, mieki jo kahen biisin jälkeen vaan valuin hikee :D
Pakko vielä mainita, että oon mieki joskus tosi lapsellinen ja tyhmä D:D Mut saa kai sitä välillä ollakin. T. Elina 17-vee joka saattaa saada iha kamalia huutonaurukohtauksia kesken oppitunnin enkä pysty vaa oikeesti lopettaa nauramista...... :D
voisitko laittaa jossain vaiheessa omista hiuksistas tarkempaa kuvaa et millaset ne on nyt parturoinnin jälkeen? :))
VastaaPoistaAnonyymi,
VastaaPoistanää on niin kamalat nyt mutta kai mie voin..... :D Varautukaa järkytykseen.
Luin nyt tän sun koko blogin läpi. En olis uskonu kuinka erilaista eri syövän sairastaminen voi olla.
VastaaPoistaIte käyn sairaalassa viikottain ja n. kerran kk saan suonen sisäsiä sytoja. Ja sitten on se kantasolusiirto keväällä..
Syöpä jättää ikuiset arvet, henkisesti ja fyysisesti, mut hitto ku sä tunnut olevan positiivinen. Keep on going! Itestä ei voi sanoa samaa.
Tiedän tytön jolla on sama syöpä kun sulla ja oon ihmetelly kui hän on niin reipas. Yllättävän vähällä ootte päässyt, jos tästä jotain hyvää pitäis hakea.
VERGION,
VastaaPoistajoo niihä ne sanoo, että tää Hodgkin on yks "helpoimmista" syövistä hoitaa. Pitää nyt vaan toivoo, että kunhan tästä sädehoidosta pääsen eroon niin syöpä ei enää uusiutus... Meinaan tää eka kerta sairastaessa meni yllättävän iisisti, mut jos saisin saman diagnoosin uudestaan ni vois olla usko paranemiseen jo vähän enemmän koetuksella.
Tsemppiä sulle, kantasolusiirto ei kuulemani mukaan oo mitenkään erityisen kiva toimenpide...! :S Kyllä me tästä selvitään kummatkin.
kirjota kaikesta! ja tsemii! :)
VastaaPoistaAnonyymi,
VastaaPoistahihi juu! :) ja kiitos!
Heippa, oot varmaan jollekki vastannu jo tällässeenkin kysymykseen joskus, mutta päätin kysyä silti. Millainen se patti/patit oli? Sattuko kun niitä painoi? Oliko ne minkäkokoiset? Huomasko ne kun katto silmin, vai huomasko sen vaan kun painoi siitä?
VastaaPoistaJa tiedätkö pateista enemmän? Voiko niitä tulla minne puolelle kehoa tahansa jne?
Niin ja blogisi on ihan huippu. Ja toivon todella että jatkat sen kirjoittelua, ihan normaaleissakin asioissa.
Anonyymi,
VastaaPoistapäällepäin mulla näkyi vaan yksi patti, ja se oli ikään kuin "kiinni" oikeassa solisluussa, soliskuopassa. Se oli halkaisijaltaan reilu 5 cm ainakin ja kivikova. Ei ollu kipee, kun painoi. Tarkemmissa kuvauksissa sitten saatiin nähdä että myös vasemmassa soliskuopassa oli pienempi patti (ei tuntunut, vaikka painoi kädellä siitä kohtaa) ja itse pääkasvain keuhkojen välissä välikarsina-alueella.
Imusolmukesyöpää on kahta eri alalajia, Hodgkinia ja non-Hodkginin lymfoomaa. Tälle Hodgkinille mitä ite siis sairastan, on tyypillistä kaulalle muodostuva patti ja välikarsinalöydös. Myös kainaloihin tai nivusiin saattaa ilmestyä patteja. Tää Hodgkin ei leviä ruoansulatuselimistöön eikä aivoihin. Siinä mielessä kiva syöpä siis, jos näin voi sanoa.
non-Hodgkinista tiiän vähän vähemmän, mutta se on tullut vastaan ainakin että tälle taudille on mahdollista ilmaantua patteja oikeastaan mihin tahansa.
Jos siis sulla on jossain puolella kehoa patti, mikä ei tunnu lähtevän pois vaan saattaa jopa tuntua siltä, että se kasvaa, niin suosittelen kyllä lääkäriin hakeutumista! Harvoin sieltä mitään ikävää löytyy, mutta saapahan ainakin sen huolen pois niskan päältä :) Pitää muistaa kuitenkin, että sekä Hodgkinissa että non-Hodgkinissa parantumisennusteet on sitä 80-90% luokkaa! :)
Joo kyselin tuossa tosta asiasta, kun huomasin ittelläni kainalossa patin... Pitää alkaa kattoo mitä alkaa tapahtumaan tuolle. Niiin ja kiiitos kiitos vastauksesta!! :-)
VastaaPoistaAnonyymi,
VastaaPoistaei hätiä mitiä vielä, se voi olla ihan hyvin vaan joku turvonnu imusolmuke jonku flunssan jäänteenä tai jotain :) Mut jos se ei siitä lähe menemään ni käy vaa näyttääs sitä jossai.
Juu jotain tollasta epäilinkin, mutta päätin silti kysästä sulta. (:
VastaaPoistaHei nyt aiheesta kukkaruukkuun, missä päin suomee sä asuitkaa? :)
Anonyymi,
VastaaPoistamie asun Joensuussa :)
Hei Elli!
VastaaPoistaKyllä tätä sinun blogia on niin mukava lukea! On vaikea pukea ajatuksia sanoiksi, sillä tällaisessa yhteydessä tuntuu, että se, mikä jää sanomatta, on parhainta. Blogisi vain on niin upea!
On kiinnostavaa ja hurjaakin lukea syövästä - miettiä sitä, mistä kaikesta nuoren naisen pitää selvitä. Mistä hän on upean asenteensa kanssa päättänyt selvitä. Blogissa lukiolaisen arki tuo sinut kaikkien lähelle. Vaikka olet kyllä lukiolaiseksi superkypsä (niin kuin joku tuossa aiemmin kirjoitti) - moni ei tule koskaan olemaan noin ajattelevainen. Kotijoukkosi lienevät tosi ylpeitä siusta. Monet opesi ainakin ovat. Olet ihana. Muista, ettei siun tarvitse aina olla noin vahva ja energinen. Sinun arjessasi on paljon ihmisiä, jotka haluavat auttaa. Haluavat sinulle pelkkää hyvää.
Kaikkea hyvää!
Yks ope
P.S. Minulle kävi samoin, kun monelle muulle. Kun löysin blogisi, sitä piti lukea ja kauan. Ihmetellä tätä elämää ja sen epäreiluutta. Ja nuoren ihmisen käsittämättömän ihanaa asennetta. Vahvuutta. Jatka blogiasi samaan malliin!
Anonyymi,
VastaaPoistahuiii, miusta on niin hassua, että osa miun opettajistaki lukee tätä blogia! Pitää vaan toivoa, ettei nää kirjotusvirheet täällä vaikuta miun äikän numeroon... :D Haha.
En voi muuta kuin kiittää sanoistasi! Huisin kaunis kommentti, liikutuin ihan. Ja totta puhut; vaikka en aina jaksakaan olla vahva ja positiivinen, niin maailman ihanimmat ihmiset miun ympärillä saa miut aina nostamaan sen pään taas takasin pystyyn! Ilman tukijoukkoja koulussa ja kotona en ois tässä, en ainakaan näin hyvinvoivana kuin nyt olen. Suurin kiitos kuuluukin siis kaikille teille! :)
Kiitos vielä kerran ja kaikkea hyvää sinnekin, hihi. Täytyykin yrittää pitää tunnollisen lukiolaisen kulissit pystyssä ja lähteä tästä seuraavaks lukemaan enkun sanakokeeseen... ;)
Mun toivomus on, että jatkat blogin pitämistä. Eihän sitä nyt joka päivä tarvi päivittää. Riittää, ku päivittää 1-2 kertaa viikossa ja ei haittaa, vaikka olis viikon mittasia taukoja. Ihan kerrot vaikka suo kiinnostavista asioista, esittelet vaatteitas, koruja yms. Ja sitten videopostauksia!
VastaaPoistakardemumma,
VastaaPoistapitää mun harkita tota videopostausta :D Ehkäpä teen sen vaikka kaverin kanssa. Tuohon 1-2 postaukseen viikossa tää tahti nyt onki menny, tuntuu ettei aika riitä päivittämään joka päivä! + en jaksa valokuvailla.