4/8!!

Moi! Eli kuten yllä olevasta kuvakaappauksesta näkee, tänään oon sytostaattihoitojen puolivälissä! Jos siis kaikki menee suunnitelmien mukaan ja selviän tästä taudista kahdeksalla tiputuskerralla. Kiitos muuten Jyrkille tosta kuvakaappauksesta, Elina Tekniikan Ihmelapsi kun ei ite osannu painaa ctrl - prt sc ja liittää tota kuvaa koneelle...

Tää päivä meni siis taas sairaalalla. Muuten meni kaikki yhtä hyvin kuin aina aiemminkin, mutta sopivaa suonta etsittiin useampaan otteeseen ja nyt mulla on kummatkin kätöset kipeenä :c ei voi mitään! Saatiin kuitenkin sytostaatit tippumaan ja tää tyttö pidättelemään pahaa oloa sairaalaruokaa osastolle tuotaessa. Onneks tästä nuhanenästä oli vähän hyötyä: en haistanut mitään ja säästyin siten pahimmilta yökötysreflekseiltä! Aiemmin mun suonet ei oo myöskään kipeytynyt tiputuksen aikana, mutta tänään piti hidastaa pari kertaa tiputusvauhtia, koska käteen sattui niin paljon. Höh :( Veriarvot oli muuten ihan hyvät, mutta nähtävästi sitä valkosolupiikitystä pitää taas jatkaa nyt neljä päivää sytostaattien jälkeen.


Kotiin tultua söin ja vaihoin mukavat vaatteet päälle. Aion koko loppupäivän vaan löhötä, kuunnella musiikkia ja ehkä nukkua, koska viime yönä valvoin yskän takia. Vielä ei oo paha olo, ja toivon koko sydämestäni ettei sitä tulis ollenkaan. Ei meinaan yhtään huvittas. Huomenna miun on pakko yrittää mennä kouluun, ihan siitä syystä että haluun nähdä ihmisiä! Ikävä kavereita, vaikka näinkin niitä viimeks eilen :D


Kynnet koki muodonmuutoksen eilen, eli leikkasin ne ihan lyhyiksi. Mua varotettiin siitä, että sytostaatit laittaa kynnet lohkeilemaan ja kasvamaan aaltomaisesti, ja sen kyllä huomaa! Sinne meni unelmapitkät kynnet, tervetuloa tynkäkynnet. Mut kyllä ne siitä taas kasvaa, onneksi.

Ensi viikon perjantaiaamuna mulla on Helsingissä PET-kuvaukset, joista nähdään kuinka hoidot on tähän mennessä tepsineet ja millaisilla hoidoilla jatketaan. Nyt kaikki siis sormet ja varpaat ristissä toivotaan, että kuvausten tulokset ois hyvät, eikö! Mulla on kyllä sellanen kutina, että ei tää ainakaan pahentunu voi kamalasti olla. Tai no, kaikkihan on mahdollista, mutta suutun kyllä kovasti jos löytyy jotain hiton lisäpatteja. Me lähdetään iskän kanssa Helsinkiin jo varmaan torstaina, koska halutaan (lue: mie haluan, iskä tulee mukana) käydä Ikeassa ennen kuvauksia, kun miulla on vielä hyvä olo. En nimittäin tiiä, tuleeko noista PET-kuvauksista pahoinvointia vai ei. Tietääkö joku?

Tällasta tänne siis, ei mitään ihmeellistä. Olo on tosiaan ku voittajalla, koska oon selvinny puoliväliin asti! Pikkuhiljaa valmistuvasta huoneremontista laittelen kuvia sitten, kun saan tän tip top -kuntoon :) Voin paljastaa jo nyt, että tästä tulee miun mielestä tosi söpö huone! Ja toi vaaleanpunainen seinä on täyttä rakkautta. Fiilikset täällä suunnalla siis kaikin puolin oikein positiiviset, toivottavasti teillä lukijoilla on yhtä hyvä mieli kuin miulla! Elämä nimittäin on ihanaa :--)

Rakkauvella,

Elppa

PS. Haluan tähän loppuun välittää ison, lämpimän halauksen äitini ystävälle Marille, joka taistelee omaa sairauttaan vastaan - valitettavasti luultua pitempään. Mari, hirmuisesti voimia ja jaksamista, kyllä me nää ökkömököt meidän kehosta nujerretaan pois! Terveisiä kaikilta meiltä. <3